Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

Tämä aihe sisältää 87 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, 4 kuukautta sitten sitolkka toimesta.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 87)

1 2 3 … 5 6 7 8 9

Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

Sent on: 4.12.2018, 10:21
Merkitty: lahopuu monimuotoisuus

Taustaa eimerkiksi:

Säästöpuun määrä laskussa

Mitä voitaisiin puuntuottajina tehdä enemmän että sataisiin parannusta tuohon (tai mihin muuhun vaan) monimuotoisuutta, ympäristön tilaa tms. liittyvään aiheeseen?

Voisi olla hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen että, vaikka vain imagosyistä, voitaisiin paukutella henkseleitä että kotipesä on kunnossa tai ainakin tulossa parempaan kuntoon. Siivet poikki helposti leviävän väärän tiedon lennolta ja tietenkin perimmäisenä metsäluonto piirun verran monipuolisemmaksi ts. paremmaksi.

Aloitan velvoitettuna itse, tässä kohtaa pientä mittakaavaa korostaen.

Raivasin juuri pari hehtaaria, oikeastaan jo NMH:n puolelle meni. Rankasavottaa polttopuuksi. Melkein jokaiselle aarille jäi miehenmittainen koivupökkelö (siis tekemällä tehty, jos ei luomua sattunut olemaan) pystyyn lahoamista odottamaan. Jokaiselle hehtaarille jäi 5 kuusiturkkimaista -tiheikköpuskaa, kooltaan 2-10 m², olevinaan riistatiheiköksi.

Mielestäni maisema, puun tuotanto, metsätalouteni tai oikein mikään muukaan ei kärsinyt lainkaan tästä pienimuotoisesta piiperryksestäni.

yt Gunnar
pipertävä puuntuottaja, realisti

Tekijä
reservuaari-indeksi

Theme Luonto

Reima Ranta 9.12.2018, 15:41

Tein viikolla vähän viivästynyttä taimikonhoitoa ja vähän liiankin puhtaaksi tuli aluskasvillisuus raivattua.

Raivattuani kävelin seuraavaa runsaan hehtaarin nuoren kasvatusmetsän kuviotani, jossa taimikonhoito on jäänyt vajaaksi ja siinä oli nyt varsinaista riistatiheikköä. Tukkimetsäksi riittävästi mäntyjä oli toki kasvanut ohi tiheiköstä. Naapurin palsta oli kuvioni kohdalta juuri harvennettu ja siinä oli kaikesta alakasvillisuudesta raivattu, hyvin siistin näköinen, männikkö järeytymässä.

Pohdiskelin vähän huonolla omallatunnolla – ehkä naapuri on toisaalta aivan perustellusti saattanut pohtia, että metsä pitäisi ottaa pois tässä kohtaa näin huonosti metsää hoitavalta.

Illalla sitten katselin Mauno Saaren dokumenttia, minun uskoni, jaksoa juttutuokioista mm. Pentti Linkolan kanssa.

Mitä siis on totuus – kenen ja miltä kannalta katsottuna? Ei liene perustelematonta väittää, etteikö ihmislajin lisääntyminen, omine (osin mielipolisine) tarpeineen ole varsin ongelmallinen muun luonnon näkökulmasta. Pikkulinnun näkökannalta puhtaaksi raivattu männikkö saattaa olla varsinaista erämaata.

mehtäukko 9.12.2018, 15:54

Linkolakin on/oli vain yksi verkkokalastaja muiden ihmisten joukkiossa.

Mato-ongella kalastellen itselleen särvintä olisi hänkin voinut esitellä kaiket viisautensa.

Visakallo 9.12.2018, 16:03

Kaikissa maissa, missä ihmisten elintaso on alkanut nousta, on syntyvyys vastaavasti laskenut voimakkaasti. Ihmiskunnalla saattaa sittenkin olla toivoa.

Jean S 9.12.2018, 16:14

Niin eikö se rantakaista kannata ensin harventaa poimintahakkuin rahat pois -mentaliteetilla kaikkea alikasvosta säästäen ja vasta sitten joitakin vuosia myöhemmin rosauttaa se aukko siihen viereen? Toisinpäin voi toimia huonommin.

Puuki 9.12.2018, 16:50

Puunn..ja

”Vesistöjen suojavyöhykkeet
Vesistöjen ja pienvesien rannoille jätettävä vähintään noin 30 metriä leveä puustoinen, mieluiten kokonaan käsittelemätön suojavyöhyke, on ekologisesti hyvin perusteltu ratkaisu. Eroja leveyden tarpeessa aiheuttavat paikalliset luontoarvot ja olosuhteet, eivät niinkään erilaiset vesistötyypit. Rajauksissa tulee huomioida sekä metsän suojavaikutukset vesistöön että rantametsän luontoarvot. Myös suojeltavien korpien ympärillä noin 30 metrin suojavyöhykkeet ovat ekologisesti hyvin perusteltuja ”. (WWF -raportti , tiivistelmästä)

Burl 9.12.2018, 18:04

Jean S: ”Niin eikö se rantakaista kannata ensin harventaa poimintahakkuin rahat pois -mentaliteetilla kaikkea alikasvosta säästäen ja vasta sitten joitakin vuosia myöhemmin rosauttaa se aukko siihen viereen?”

Pitkälti juuri näin kannattaisikin toimia. Nyt kun rantakaistan puusto on aukon puolelta terävärajainen, kuin veitsellä leikattu, ei tuo ainakaan minun silmää maanltakäsin nähtynä hivele. Pehmeärajainen eri-ikäisrakenteinen vyöhyke lienee myös metsän eläinten kannalta mukavampi.

Erityisesti kuusikoita ympäröivien purojen suojavyöhykkeillä eri-ikäisrakenteen syntyyn pitäisi tähdätä jo harvennushakkuilla. Avohakkuun jälkeen kun tasarakenteisen rantavyöhykkeen puustolla on taipumus kaatua rajuilman koittaessa. Lahopuuta siinä kyllä syntyy kertaheitolla runsaasti, mutta hyönteisten kaipaamaa lahopuujatkumoa ei tule. Ja mikä keskeisintä, elinympäristön ominaispiirteet muuttuu (puron varjostus) lainvastaisesti.

Gla 10.12.2018, 15:01

Uutisten puolella on juttu Jenna Purhosen väitöskirjasta. Kun laittaa tekijän nimen hakukoneeseen, facebookissa Jenna peukuttaa mm. Haavistoa, Sinnemäkeä ja Suomen luonnonsuojelun säätiötä.

Väitöskirja on englantia, joten en sitä ala etsiä käsiini. Siten en myöskäään ala arvioida, miten se käsittelee tarvetta parantaa sienten olosuhteita, vaikka nuo peukutukset antaakin aihetta epäillä tietynlaisen asenteen vaikutusta väitöskirjan asioiden käsittelyyn. Kun kuitenkin uutisen mukaan lehtipuiden sieniyhteisöt ovat lajirikkaampia kuin havupuiden, pitäisiköhän jo alkaa edistää lehtipuiden kasvatusta talousmetsissä? Sitä vain edelleen toivonb, että otsikoita revittäisiin luontoväen halusta leikata hirvieläinkantaa keinona parantaa luontoarvoja. Sen sijaan tämän päivän Turun Sanomissakin Kunttu kauhistelee metsästrategian tavoitetta lisätä kotimaisen uusiutuvan raaka-aineen käyttöä, kun sen käyttöä pitäisi vähentää.

Visakallo 11.12.2018, 18:42

Reva on tainnut siirtyä täysipäiväiseksi monimuotoisuuden lisääjäksi, kun ei ole koko viikkoon ehtinyt tänne palstalle ajatuksiaan tuomaan. Vai onko harrastukset vieneet kaiken ajan?

A.Jalkanen 11.12.2018, 18:58

Benjam Pöntinen kirjoittaa Metsälehdessä 7.12. tiaisten vähenemisestä. Tärkein syy lienee metsien köyhtyminen, jonka seurauksena hyönteislajisto tai määrä on kärsinyt. Siispä kyllä: lisää eri puulajeja, eri kokoisia puita ja myös kuolevia/kuolleita/palaneita puita metsiin!

Anton Chigurh 11.12.2018, 21:04

Luomuksen (luonnontieteellinen keskusmuseo) sivut taas kertovat, että sinitiaisen kanta on kolmikymmenkertaistunut laskentajakson alusta (1956) lähtien.

Huolimatta siitä, että tämän kolmen ämmän asiantuntemattoman ja holtittoman, metsätalouden kannalta lähinnä syöpäläismäisen julkaisun (metsälehti) metsäuutisissa kerrotaan, että metsästys on kestävää, niin samaisen 1956 alkaneen laskennan mukaan metsokanta on onnistuttu pudottamaan kahdeskymmenesosaan. Huolimatta myös siitä, että vuodesta 2001 yhä kiihdytetympänä jatkettu myyränsyöjientehotappokampanja (joka perustuu henttosen hypoteesiin ja joka aloitettiin metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi) on puolittanut kettukannan, joka juuri tämän samaisen gurun (henttonen) mukaan on pääsyyllinen kanalintukatoon. Sivutuotteena punkkivälitteiset myyrätaudit (esim borrelioosi) ovat räjähtäneet silmille.