Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Tämä aihe sisältää 495 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, 2 kuukautta sitten vänkäri toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 495)

1 2 3 … 48 49 50

Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Lähetetty: 18.8.2014, 15:15

Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

Tekijä
mehänpoika

Teema Harrastukset

suorittava porras 18.8.2014, 17:28

Vuonna 2012 Suomen maanteiltä kirjattiin tarkalleen 1321 HIRVIonnettomuutta. Niissä loukkaantui 108 ihmistä. Loukkaantuneita oli likimain saman verran kuin edellisvuonna.
Yhteensä 3881 PEURAonnettomuudessa loukkaantui 35 ihmistä. Tiedot perustuvat poliisin ilmoittamiin onnettomuuksiin.

Kuinkahan moneen hirveen nämä autoilijat ovat kerralla osuneet , kun metsissä vaeltaa TUHANSIA loukkaantuneita yksilöitä?
On myös huomattava , että hirvikolareita tapahtuu koko maan alueella , mutta peurakolarit keskittyvät eteläiseen Suomeen . Mitähän tästä voisi päätellä ?

Riistaonnettomuuksia tapahtuu maassamme lukemattomia päivittäin . Mielestäni se , että pyy jää auton alle on luonnon kannalta yhtä ikävää , kun että hirvi kokee saman kohtalon . Tuolla eräässä kommentissani totesinkin yhden aamun saldoksi lyhyellä tieosuudella yhden metson , jäniksen ja kissan . Jäniksiä voi keväisin olla jopa puolenkymmentä yöllistä raatoa samalla tieosuudella.

Autoilijakaan ei kaikissa tilanteissa ole aivan syytön tapahtumaan . Tiedän lukuisia tapauksia , jossa hirveen on törmätty keskellä kirkasta päivää suoralla tieosuudella . Kaiken lisäksi näkyvyyttä on ollut runsaasti metsän puolellekin. Varsin usein olen todennut , että autojen jarruvalot eivät edes välähdä , tilanteessa , jossa hirvi seisoo tien reunassa ylitysaikeissa…..no eipä kyllä sitä tapahdu aina suojatienkään kohdalla , vaikka jalankulkija on jo ajoradalla.

mehänpoika 18.8.2014, 21:28

suorittava porras:
””Riistaonnettomuuksia tapahtuu maassamme lukemattomia päivittäin . Mielestäni se , että pyy jää auton alle on luonnon kannalta yhtä ikävää , kun että hirvi kokee saman kohtalon .””

– Mielestäni keskusteltaessa pyyntilupiin sidottujen hirvieläinten metsästyksen ohjaamista hirvielänkolareiden määristä on tietoista harhauttamista ryhtyä vertailemaan pyy- tai hirvikolarin ikävyyttä luonnon kannalta. Vaikuttavathan maanteiden hirvikolarit kaikkien teillä liikkuvien kansalaisten perusturvallisuuteen. Melko tuoreen kyselyn mukaan kansalaiset pelkäävät maanteillä liikkuessaan eniten joutumistaan hirvikolariin. Kyllä tällainen pelko aiheuttaa sellaista tressiäkin, että liikenneturvallisuus voi siitä kärsiä.

Pyyn tai hirven kohtalo on tulla ammutuksi, syödyksi tai sitten jäämäksi auton alle. Kuitenkin viimeksi mainitussa tapauksessa, kun osapuolena on hirvieläin, on aina kutsuttava virkavalta paikalle. Yli 5000 hirvikolaria vuodessa vienee poliisilta perustehtäviensä hoidolta arviolta 5000 miestyöpäivää. Matkustavathan poliisit aina pareittain. Pelkkä hirvikolareiden selvittäminen vaatisi tällöin yli 20 poliisin vuoden työpanoksen. Se on kustannusautomaatti, mikä pitäisi saada loppumaan.

Poliisit pitäisi saada vapautettua tällaisista hirvenpyyntilupien aiheuttamista lisätöistä hoitamaan varsinaisia töitään, kuten ihmisten turvallisuutta edistäviä tehtäviä.

Gla 19.8.2014, 07:04

Metsälehti kysyy, ovatko hirvituhot vähentyneet.

En tiedä, mitä tuohon vastaisi. Mikä on tarkasteltava ajanjakso?

Kolareiden määrä ei aivan viimeisinä vuosina ole vähentynyt, vaikka 2000-luvun alkuun verrattuna parannusta onkin tapahtunut. Paljonko kolareista kumuloituu pysyviä haittoja ihmisille, sitä ei minun tiedossani ole.

Taimikkovahinkojen korvaussumma on ollut laskussa 2000-luvulla, mutta se on täysin väärä mittari hirvivahinkojen määrän arvioimiseen. Metsistä ei hirven vioittamien puiden määrä ole vähentynyt. Määrä taitaa pikemminkin kasvaa vuosittain, koska korkean hirvikannan aikana kasvaneita puita ei vielä päätehakkuuseen juurikaan ole päätynyt ja harvennushakkuut paikkaavat tilannetta vain osittain. Lisäksi ensiharvennuksia tehdään huomattavasti tarvetta vähemmän.

Tilatasolla vaihtelua hirven vioittamien puiden määrässä voi olla, koska esim. itselläni raivattiin maahan hirven syömä koivikko. Uudet taimet ovat vielä niin pieniä, ettei ne hirveä kiinnosta. Toki yhden kuvion osuus kokonaisuudesta on varsin pieni ja hirvituhojen merkkejä näkyy varttuneemmissakin koivikoissa.

Melko raskas prosessi hirvituhojen vähentäminen omistajan näkökulmasta on, kun siihen tarvitaan metsäkeskuksen ja riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä, kaivinkonetta, metsuria glyfosaattia, hirvikarkotetta ja ahkeraa heinikon ja vesakontorjuntaa sekä karkotteen levitystä seuraavina vuosina.

mehänpoika 20.8.2014, 20:58

Pisteitä ”suorittavalle portaalle” kun otit osaa tähän hirvikannan säätelyjärjestelmää arvostelevaan viestiin. Tällainen ajatusten vaihto hirviasioista on yleensä ollut mahdotonta, koska arvostelun koheena oleva hirvipolitiikan johto lienee jo vuosikymmeniä sitten paimenkirjeillään kieltänyt osallistumiset hirvikirjoitteluun.

Hirviasioista on jahtitulilla samanhenkisten ajatustenvaihdon tuloksena kehittynyt kuin oma uskonto. Ulkopuolisten mielipiteen katsotaan harhaoppisiksi, joihin ei ole tarpeen vastailla.

Vain virallinen, lähinnä metsästyksen ylimmän johdon hyväksymä tiedotus katsotaan oikeaksi tiedoksi, vaikka siinä olisi tarkoitusella jätetty pois vahingonkärsijöiden näkökulma. Vain tällaista tietoa on syötetty kaikkien saataville. Siinä päivälehdet ovat kunnostautuneet tulevien metsästysaiheisten uutisten toivossa. Näin suuren yleisön ja päättäjien oikea käsitys metsästysasioihin on kaventunut.

Tämä kaikki on mahdollistanut näihin päiviin saakka esimerkiksi pyyntilupiin sidotun hirvenmetsästyksen, joka on johtanut liian tiheään hirvikantaan ja siitä edelleen suuriin määriin vuotuisia hirvikolareita sekä metsätaimikkotuhoja.

Ei kai ole oikein, että hirvien pyyntiluvat myönnetään vuotuiset hyvät hirvisaaliit varmistaen, eikä hirvikolarit tai taimikkovahingot minimoiden, kun tiedetään jäävien hirvien määrän korreloivan tulevien hirvikolareiden määrän kanssa?

arto 21.8.2014, 18:10

mehänpoika kysymys; onko kenen syy jos autoilija ajaa jalankulkijan päälle lain mukaan autoilijan vika. miksi hirvi olisi poikkeus, helppo syyttää sellaista joka ei osaa puolusta eikä puhua riista kuuluu suomen luontoon se on rikkaus ei hirven vika ole kuusettuminen siinäkin maan omistaja päättää mitä puuta metsäänsä laitaa ei hirvi. siinä muutama mietittävä asia iltaan.

mehänpoika 21.8.2014, 19:54

Kiitos Arto!
Noin se ajatus juuri kulkee! Makkaratulilla samanhenkiset ovat puhuneet asiat selviksi oman harrastuksensa jatkuvuuden kannalta. Voin vain sanoa, että mitä enemmän vapaana luonnossa on hirviä, sitä enemmän tulee hirvikolareita.

Eivät autoilijat tahallaan aja hirvien päälle. Tavallisesti hirvi syöksyy auton eteen, eli syyllinen on liian tiheää hirvikantaa tukevassa hirvien pyyntilupakäytännössä. Tällaista ovat olleet ylläpitämässä metsästäjät.

Valitettavasti hirvet eivät vielä ole oppineet käyttämään suojateitä kuten jalankulkijat. Hirvivaara-varoitusmerkki ei ole sama kuin suojatie.

Metsien kuusettumiskehitys johtuu metsänomistajien tympääntymisestä männyn ja koivuntaimikoiden hirvituhoihin. Kuusi säästyy taimena paremmin hirvien syönnöksiltä, mutta suurempana voi tulla hirvien kaluamaksi hirvien talvilaitumilla. Sekin on pyyntilupia tukevien metsästäjien aiheuttamaa vahinkoa.

Nykyisellään suuria vahinkoja ja hirviturmia aiheuttava hirvi ei ole metsän rikkaus, päinvastoin! Pyyntiluvista vapaassa hirvieläinten metsästyksessä siitä voisi muodostua metsän rikkaus ja vaikka metsästysturisminkin vetonaula.

Gla 22.8.2014, 04:08

Mustavalkoisia nämä asiat tosiaan ei ole. Liikenneturvallisuudesta voidaan huolehtia monin eri tavoin. Ajonopeuksia voidaan alentaa, jolloin hirvikolarin riski alenee. 70 km/h voisi olla sopiva nopeus. Näin ei tarvitsisi ottaa huomioon vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, kun päätetään hirvikannasta. Palvelisiko se elinkeinoelämää, muuta kansalaisten liikkumistarvetta ja jaksaisiko arto sekä muut kuljettajat noudattaa tätä, sitäkin voi ihan rehellisesti itsensä kanssa miettiä. Eihän unohdeta sitäkään, että valtioneuvoston päätöksessä 6.3.2006 liikenneturvallisuudesta asetettiin tavoitteeksi, että kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Tällä hetkellä tavoitteen aikataulusta ollaan jäljessä. Koska lakia noudattaen kolareita ei pitäisi tapahtua, miksi liikenneturvallisuustyötä tehdään? Tätäkin kannattaa miettiä. Jos ei muuten, niin ainakin se auttaa säilyttämään otteen reaalimaailmasta.

Liikenneturvallisuusasioita pohtiessaan kannattaa muistaa eräs asia. Vaikka ajaisi useita vuosia 27 500 km/vuosi ilman havaintoa hirvestä, läheltä piti-tilannetta tai kolaria, ei siitä voi päätellä mitään hirvivaarasta. Suomen maantieden vuotuinen liikennesuorite on 55 Mrd km. Tavallisen kuskin osuus on tässä 1 per 2 miljoonaa. Loput 1 999 999 kuskia saa kyllä aikaan tilastomerkintöjä, vaikka itselle ei lottovoittoa kohdalle osuisikaan.

Gla 22.8.2014, 04:10

Hirven kuuluminen luontoon on myös kiinnostava asia. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Toteamus sisältää kaksi muuttujaa. Toinen on hirvi ja toinen luonto. Toki hirvi kuuluu meikäläiseen luontoon. Olennaista on se, kuinka paljon hirviä kuuluu luontoon ja millainen on meidän luonto.

Luonnotilaista luontoa ei Suomessa juurikaan ole ollut satoihin vuosiin, luonto on enemmän tai vähemmän ihmisen muokkaamaa niin kasvillisuuden kuin eläimistönkin suhteen. Hirvikantaakin säädellään lain mukaan metsästyksellä, joten hirvikantaa ei edes teoriassa voi jättää ns. luontoon kuuluvaksi, ihmisen vaikutuksen ulkopuoliseksi ilmiöksi. Hirvikantaa säädellään yhteiskunnassamme päätettyjen tavoitteiden mukaisesti. Keskustelua voidaan käydä siitä, mikä on sopiva taso, mutta hirven kuulumisella luontoon ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, koska sukupuuttoon ei hirveä olla ajamassa.

mehänpoika 22.8.2014, 07:14

Glaa:
””Liikenneturvallisuudesta voidaan huolehtia monin eri tavoin. Ajonopeuksia voidaan alentaa, jolloin hirvikolarin riski alenee.””

– Näinkin voidaan tietysti ajatella!
Hirviasioissa tahtoo kuitenkin unohtua muut hirvihaitat ja -riesat kun puhutaan hirvikolareista. Riesa metsien uudistamiselle ja hirvien mukanaan tuoma inhottava hirvikärpänen silloin tahtovat unohtua.

Ajonopeuksien alentaminen ei palvele muita hirviongelmia kuin liikenteessä tapahtuvia.

jees h-valta 22.8.2014, 08:30

Tuli näistä kommenteista mieleen näiden hirvikolarien moninaisuus. Jopa joskus tulee kymmenien tuhansien vahingot vaikkei hirvi edes kolhiintuisi. Tämän aamus Satakunnan Kansasta luin kuinka rekkakuski oli tehnyt paniikkijarrutuksen hirven tullessa tielle. Kaikki sujui muuten hyvin mutta tyhjä perävaunusäiliö kaatui ja kolhiintui pahasti.