Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • Gla

    Suorittava porras: ”Mikäs uutisessa on vikana..esittäjäkö ?”

    Ei uutinen yksin sinuun henkilöidy, taustalla on muutaman vuosikymmenen mittaiset näytöt hirvikannan hallinnasta. Arviot ja todellisuus ei ole ollu kohdillaan, kun tilastojen mukaan hirvet olisi pitänyt useampaan kertaan ampua liki sukupuuttoon Suomesta. Sen sijaan meille on saatu aikaan mittavat hirvistä suoraan tai epäsuoraan johtuvat metsätuhot, liikenneturvallisuusongelmat ja metsien virkistyskäytön arvon aleneminen hirvikärpästen muodossa.

    suorittava porras

    Tilanne voi olla nyt päinvastainen. Arviointivirhe onkin tapahtunut eri suuntaan . On nimittäin metsästysseuroja , jotka ilmoittavat hirvien määrän yläkanttiin päästäkseen seuraavanakin vuonna jahtiin . Muutaman vuoden homma toimii , mutta lorun loppu voi yllättää

    On todellakin mielenkiintoista miettiä syksyn toimintaa metsästysrintamalla , kun riista on kadonnut lähes täysin . Fiksuin tapa lienee pitää kokous , jossa päätetään palata metsästyshommiin vasta ensi vuonna. Kaksi hirveä 4000ha:lla ei anna muita vaihtoehtoja. Voi olla ,että aseet pysyvät säilytysrasvoissa pidempäänkin.

    Anton Chigurh

    Edellisen metsästysalue on ilmeisesti susireviirillä. Silloin hirvitiheys on tuota luokkaa (5/10000ha), joka on se luonnonmukainen kanta, jolloin on mahdollista antaa kasvaa kuusikon jälkeen koivusukupolvi, joka tuottaa vähintään 500€/ha/vuosi.

    Pähkäilijä

    Tai Suorittavan alueella on nykyisin omatoimisia metsästäjiä sen verran että nuotiometsästäjät voivat pitääkin taukoa. Pysyihän hirvikanta kurissa vuosikymmeniä sittenkin ilman kännyköitä, kunnon metsäautotie verkostoa, gps pantoja jne jne…

    Meilläpäin hirvien havainnointi on hankalaa kun ne naamioituvat karhuiksi…

    http://www.esaimaa.fi/Online/2014/08/26/Rautj%C3%A4rvell%C3%A4%20ammuttiin%20karhuksi%20luultu%20hirvi%20%E2%80%93%20ruho%20huutokaupataan/2014117801267/4

    Rautjärvellä ammuttiin karhuksi luultu hirvi – ruho huutokaupataan

    26.8.2014 15:49
    Rautjärvellä ammuttiin karhujahdissa hirvi viime sunnuntai-iltana. Paikallinen metsästysseura oli metsästämässä luvallisessa karhujahdissa karhua. Jahdissa apuna ollut koira oli tavoittanut eläimen ja aloittanut haukun.

    Metsästykseen osallistunut pohjoiskarjalainen 59-vuotias mies oli päässyt hiipimällä lähelle eläintä ja ampunut sitä. Myöhemmin ampumispaikalta löytyi kuolleena naarashirvi.

    Hirvi on tähän aikaan vuodesta rauhoitettu. Asiaa tutkitaan metsästysrikoksena. Rauhoitusaikana tapettu hirvi kuuluu valtiolle.

    Rauhoitusaikana tapettu hirvi kuuluu valtiolle. Hirvi myydään huutokaupalla. Huutokauppa pidetään Rautjärvellä Miettilän nuorisoseuratalolla ensi perjantaina kello 15. Ruho myydään tarkastamattomana luonnonvaraisen riistan lihana. Ruhoa säilytetään kylmiössä huutokauppaan saakka.

    Maksu tapahtuu käteisellä.

    Anton Chigurh

    Tuolle ampujalle tulee maksaa hirvestä tapporaha.

    mehänpoika

    suorittava porras:
    ””Autoilijakaan ei kaikissa tilateissa ole aivan syytön tapahtumaan . Tiedän lukuisia tapauksia , jossa hirveen on törmätty keskellä kirkasta päivää suoralla tieosuudella . Kaiken lisäksi näkyvyyttä on ollut runsaasti metsän puolellakin .”” (sivu 1, vastaus 1)

    – On ihmeellistä ”suorittavan portaan” ajatuksen juoksu nykyistä hirvipolitiikkaa puolustellessaan. Hirvien metsätaimikoille aiheuttamat tuhot ovat aikaisempien ketjujen vastausten mukaan lähinnä metsänomistajien itsensä aiheuttamia, koska eivät hoida taimikoitaan ajoissa vesakoista vapaiksi. Hirvikolareihinkin hän löytää syntipukiksi autoilijan itsensä, joka eivät huomaa varoa hirviä liikenteessä.

    Hirvimiesten mukaan huomattava osa hirvikolareista aiheutuu liian kovasta auton nopeudesta, jopa ylinopeudesta. Hirvien liiallista määrää he eivät niinkään pidä hirvikolareiden syynä. Hirvikolaritilastot kuitenkin kertovat yksiselitteisesti, että hirvikolareiden määrä korreloi vahvasti hirvien määrän kanssa.

    Koska suomalainen pelkää liikenteessä kovasti joutumistaan hirvikolariin, voitaisiin siitä päätellä, että varovaisuutta varmaan noudatetaan eikä hirvikolaria ajeta tahallaan.

    Tilastojen valossa syynä sattuneisiin hirvikolareihin ovat hirvet ja niiden määrä. Hirvien määrään vaikuttaa eniten syksyn hirvenmetsästyksen rajoittaminen ennakkoon myönnetyllä pyyntiluvilla. Siksi pyyntiluvista tulisi heti luopua. Vähäisemmästä hirvien määrästä olisi hyötymässä koko talouselämä, työllisyys, metsätalous, metsien monikäyttö ym.

    Metsästysturismin varaan Suomen talouden kehittäminen on harhaoppia, joka pitää heti kitkeä pois biotalousstrategiasta. Siinä uhrattaisiin puuntuotanto ja laatupuun kasvatus tulevilta sukupolvilta.

    Gla

    Tutkijalautakunnat ovat todeneet, että kolarit tapahtuvat yleensä moniportaisen tapahtumaketjun seurauksena. Tästä ketjusta yhdenkin lenkin poistaminen voi estää kolarin riippumatta siitä, kenet tuomitaan tieliikennelain mukaan syylliseksi. Tämän takia pyrittäessä parantamaan turvallisuutta, on turha pohtia sitä, onko hirvikolariin syyllinen hirvi vai autoilija. Tärkeämpää on tiedostaa se, että suuri hirvikanta lisää liikenteen riskejä ja tilannetta voidaan parantaa vähentämällä hirvien määrää. Aivan samoin kuin tiestöön tehdään muitakin turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä ja kunnossapidolle asetetaan tarkat vaatimukset. Ei lumisadekaan ole syyllinen ulosajoon, silti teitä aurataan ja suolataan jottei ulosajoja tapahtuisi.

    jees h-valta

    Nimenomaan, pitäisi todella ”suolata”. Meinaan hirvet.

    mehänpoika

    Gla:
    ””Tämän takia pyrittäessä parantamaan turvallisuutta, on turha pohtia sitä, onko hirvikolariin syyllinen hirvi vai autoilija.””

    – Vielä pitemmälle ajateltuna onkin syytä pohtia sitä, onko pyyntilupiin sidotun hirvenmetsästyksen vallitessa hirvikolariin syyllinen aina joko riistakeskus hirvikolareita ylläpitävän järjestelmän kannattajana ja pyyntilupien myöntäjänä, tai sitten metsästysseurat alimitoitetuilla pyyntiluvillaan?

    Ainakin hirven tai autoilijan syyllistäminen hirvikolaritilanteessa tuntuu nykyjärjestelmän vallitessa vastuun pakoilulta. Kuka haluaa pitää tiheää hirvikantaa, kantakoon myös vastuun hivikolareista. Peräänkuulutan edelleen pyyntiluvista ja samalla vastuista vapaampaa hirvieläinten metsästystä.

    A.Jalkanen

    Aika paljon tilanne paranisi jo sillä, että uusilla ”hirvitalousalueilla” kun päätetään hirven ja kauriiden tavoitekannasta, niin kuunneltaisiin herkemmällä korvalla maanomistajien toiveita. Voi olla että ellei kuunnella, niin jossain vaiheessa maanomistajilta loppuu maltti, ja irtisanovat maanvuokrasopimukset.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 495)