Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • suorittava porras

    6m3:n lista on toimiva . Vuokrauksesta pidättäytyminen johtaa ainoastaan rauhoitusalueiden syntymiseen . Ne purkautuvat sitten , kun hirviä on ”riittävästi ” . Yleensä sopimus synttyy 5 vuodessa , kun vahingot alkavat lisääntyä .

    jees h-valta

    Minulla ainakin on nyt jo tilanne Pohjois-Satakunnan palstalla ettei ole sinällään hyötyä uusia vuokrasopimusta koska alue on jo motitettu vuokraamattomilla. Siksi en ole sopimusta sinne enää tehnytkään. Siinä sinällään ei ole ilmennyt mitään poikkeavaa hirvimäärää. Niitähän on Satakunnassa ylenmäärin jokapaikassa jonka jo paikallinen Riistakeskuksen (minullekkin aina aidat myöntänyt) on jo tunnustanutkin. Mutta Harjavallan osalta harkitsen koska siinä on hirviä paljon ja metsästyshalut nolla. Seurojen alueet kohtaavat minun maillani ja siinä ei sitten muka voi metsästää.

    jees h-valta

    Suorittava tuolla edellisellä kommentoi ettei yllätys että haapa kelpaa hirville. Ei kait se varmaan kelleen ole sitä mutta haapakin olisi yksi metsiemme avainpuulajeja joten soisi sen jossain pääsevän kasvamaan ilman aitaamistakin isoiksi puiksi. Ainakin omista metsiltä löytyneet vanhat haavat suorastaan kuhisevat luonnon omaa elämää. Kävipä joskus niinkin että menin kevyesti potkaisemaan tällaista haapavanhusta kun juurella sitä ihailin. Jos olisi sydänvikainen niin siihen paikkaan olisi varmaan tiltannut. Kyllä pelätti kun iso vanha metso lähti latvuksesta. Oli rauhallista laatua ja seuraillut ilmeisesti turvallisessa lehtipiilossaan siihen asti. Vasta tärähdys laukaisi lähdön. Myös metsien hoito tai hoitamattomuus eivät ole puolustus hirvien määrän kasvatukselle. Ammuttu hirvi ei syö haapaa eikä hoitamatontakaan taimikkoa. Sen kun saisi nuo metsästysorganisaation kaikki portaat käsittämään aivan ruohonjuuritasoa myöten. Myös MTK selvästi istuu kaksilla rattailla vanhan L.Kontron perintönä. Pitäisi alkaa pikkuhiljaa uudistaa nykymaailmaan ja metsätalouden ehdoille edunvalvontaa. Ennenkuin huomaa olevansa unohdettu ja tarpeeton organisaatio. Maataloushan alkaa jo olla alasajettu ja siksipä me metsänomistaajat olemme nyt enemmistö siinä järjestössä. Joten aika on kypsä ja kohta se on ohi MTK jos ei ala tapahtua!

    A.Jalkanen

    Metsäuutiset uutisoi uudesta hirvituhotutkimuksesta. Siinä on mukana VMI:ssä näkyvät tuhot v. 2008 saakka. Raportoitu tuhojen määrän nousu heijastaa korkean hirvikannan aikaa vuosituhannen vaihteessa. Harmi, ettei tutkimukseen ole saatu mukaan uusimpia inventointituloksia. Artikkelin karttakuvissa näkyvissä VMI10:n tuloksissa näyttäytyy Etelä-Savon metsäkeskuksen itäosa valtakunnan pahimpana tuhoalueena. Lieneekö tilanne muuttunut?

    Tässäkään tutkimuksessa (kuten ei omassanikaan) ollut hirvikanta mukana. Se ei ole ihan helppo tehtävä tilastollisesti, mutta olisi hyödyllistä kahdesta syystä: se varmentaisi raportoituja tuloksia, kun hirvikannan vaikutus olisi puhdistettu pois, ja toisekseen, se näyttäisi hirvikannan vaikutuksen ilman muita muuttujia. Tulisi selvyyttä siihen, miksi tuhojen runsautta kuvaava hirvivahinkokorvausten kartta ja hirvien runsautta kuvaava jälki-indeksikartta eivät täsmää, eli miksi niiden välillä ei ole selvää yhteyttä.

    Gla

    Motoristi kuoli hirvikolarissa Ähtärissä

    Moottoripyörällä liikkeelle ollut keski-ikäinen mies on kuollut hirvikolarissa Ähtärissä. Onnettomuus sattui keskiviikkona illalla noin kymmenen aikaan.

    Poliisin mukaan mies oli ajanut Virtaintietä kohti Ähtäriä, kun hirvi oli noussut ajoradalle ja motoristi oli törmännyt eläimeen.

    Turmapaikka on noin 11 kilometriä Ähtäristä Peränteen kohdalla.

    Onnettomuudessa kuollut oli kotoisin Ähtärin seudulta.

    http://yle.fi/uutiset/motoristi_kuoli
    _hirvikolarissa_ahtarissa/8861394

    suorittava porras

    ….ja kaksi karhua jäi viikko sitten junan alle Keski-Suomessa eri paikoissa muutaman tunnin sisällä…

    Gla

    Taitaa tulla synkkä vuosi:

    Italialainen moottoripyöräilijä törmäsi hirveen Länsi-Lapissa Pellossa maanantaiaamuna. Matkailija kuoli onnettomuuspaikalla.

    Poliisi kertoo, että lomamatkalla ollut italialainen 62-vuotias mies ajoi maanantaiaamuna kymmenen aikaan Torniontietä etelään, kun hän törmäsi tiellä olleeseen hirveen. Onnettomuus tapahtui Kattilakosken kohdalla.

    Miehen moottoripyörä oli suistunut törmäyksessä tien oikean puoleiseen ojaan, kymmenien metrien päähän törmäyspaikasta.

    Samaa tietä ajanut autoilija näki onnettomuuden ja soitti hätäkeskukseen. Ambulanssin tullessa paikalle moottoripyöräilijä oli kuollut.

    Onnettomuuspaikalla on satasen nopeusrajoitus. Poliisin mukaan ajokeli oli hyvä. Myös hirvi kuoli kolarissa.

    Poliisin mukaan moottoripyöräilijän ei epäillä ajaneen ylinopeutta. Onnettomuuden tutkinta ja kuolemansyyn tutkinta on aloitettu.

    Onnettomuuspaikalla kävi myös liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnan edustaja.

    http://yle.fi/uutiset/italia
    lainen_motoristi_kuoli_
    hirvikolarissa_pellossa
    /9003174

    mehänpoika

    Riistakeskuksen johtaja Jari Varjo kirjoittaa tuoreen Metsästäjälehden pääkirjoituksessa, ”Kohti uutta metsästysvuotta” seuraavasti:
    ”Pidetään siis alkavalla jahtikaudella huolta siitä, että metsästys tapahtuu kaikkia säästöjä nuodattaen, turvallisesti ja kanssaihmisiä sekä riistaa kunnioittaen.”

    – Kokemuksesta tiedämme, että metsästysorganisaatio ei ole hirvikantoja lisätessään milloinkaan kunnioittanut kanssaihmisiä maanteiden liikenteessä ja metsien uudistamisessa.Hirvikolarit ovat ministeriön entisen ylijohtajan Seppo Havun mielestä autoilijoiden itsensä aiheuttamia. Myäös taimikoiden hirvivahinkoja selitetään hoidon laiminlyöntien aiheuttamiksi. Että sellaista kunnioitusta…

    Myös valtiovallan toiveille hirvikantojen alentamiseksi on suhtauduttu olkaa kohauttaen. Luotetaan eduskunnan suurisuisiin metsästäjä-edustajiin.

    Gla

    Kolmas kuolemaan johtanut kolari muutaman kuukauden sisään:

    Moottoripyöräilijä on kuollut hirvikolarissa Kouvolan Valkealassa. Turmassa kuoli noin 40-vuotias paikkakuntalainen mies.

    Onnettomuus sattui keskiviikkona aamulla Multamäentiellä noin kolme kilometriä Valkealan kirkolta Vuohijärven suuntaan.

    Poliisin mukaan sekä hirvi että moottoripyörän kuljettaja menehtyivät turmassa välittömästi.

    http://yle.fi/uutiset/moottori
    pyorailija_kuoli_hirvikolarissa
    _kouvolassa/8977187

    Jätkä

    Tuohon tienvarsien raivaamiseen pitäisi käyttää sekä rahaa, että työvoimaa, joita molempia kyllä löytyy, kun otetaan työvoima esim. ansiosidonnaisella päivärahalla olevasta joukosta.
    Jo kahdenkymmenen metrin kaistaleet tiealueen ulkopuolella lisäisivät tuntuvasti näkyvyyttä ja turvallisuutta.

    Toimi pitäisi sisällyttää lakiin, jolloin vaikeimmankin metsänomistajan pusikko saataisiin hoidettua.
    Samalla olisi toki järkevää harventaa ylitiheät puustot ja vaikka livauttaa aukko.

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 495)