Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.