Keskustelut Luonto Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 189)
  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

  • Visakallo Visakallo

    Eipä tullut jätettyä suojatiheiköitä. (Ovat sillä nimellä nykyään) Tai pariin kohtaan jäi kyllä muutama puu raivaamatta, kun äkäiset maa-ampiaiset pakottivat sahaajat pika-aitureiksi!

    Nostokoukku

    Onko nimi muuttunut? Eipä ole tullut sen vertaa näin vähäpätöistä asiaa seurattua. Mitä se puska suojaa? Nimi painii samassa sarjassa kuin kannanhoidollinen metsästys. Senkään tarkoitus ja merkitys ei ole minulle vielä selvinnyt.

    Panu Panu

    PEFC muotoilee asian näin eli aika ympäripyöreäasti:

    ”Tiheiköt ja muu alikasvoksen sekä puuston kerroksellisuuden säästäminen raivauksissa ja hakkuissa ovat menetelmiä, joilla voidaan turvata riittävän suojan säilyminen maanpinnan läheisyydessä.”

    ”Monipuolisen lajiston ja riistan elinolosuhteiden turvaamiseksi kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa säilytetään tiheikköjä”

    ”Tiheiköt ovat pienialaisia lajistolle suojaa tuovia puuryhmiä.”

    Maamies Maamies

    Näkisin pienialaiset kuusista muodostuvat riistatiheiköt männikössä  ja koivikkojen alla suojana kanalinnuille ehkä myös jänikselle ilmavaaraa vastaan. Nuorissa kuusikoissa on suojaa riistalle jo itsessään, siinä ei lisätiheikköjä tarvita

    oksapuu

    Raivailen tuossa toista kierrosta kuusentaimikkoa.

    Edellisen raivuuporukan, isonfirman nauhoitus on vielä luettavissa ja firman logo näkyvissä. Aikamoisen riistatiheikön ovat kyllä jälkeensä jättäneet, noh asia on korjattavissa ja tuleepahan nyt tehtyä…

    Visakallo Visakallo

    Näin se vain tahtoo olla kuten oksapuu tuossa edellä totesi. Jos alueella on vähänkin enemmän ojia, niin pinta-alasta 10% raivaamattomia tieheikköjä ei suuren toimijan jäljiltä välttämättä edes riitä. Itselläni luku nousi peräti 19 prosenttiin. Se tarkoittaisi, 10 ha alueella olisi vain 8,1 ha raivattua ja 1,9 ha suojatiheikköä.

    Panu Panu

    Ojanvarsien raivaamattomuuteen löytyy kannustusta Metsäkeskuksesta Metsälehden jutussa:

    ”Raivaamattomasta ojanvarresta muodostuu hieno, pitkä ekologinen käytävä taimikon halki metsästä toiseen.”

    Visakallo Visakallo

    Toki näin Panu, mutta rajansa kaikella. 10-19% talousmetsän pinta-alasta on jo liikaa ekologisille käytäville. Kehotankin metsänomistajia seuraamaan, miten raivaukset metsissänne toteutetaan, ja mistä teitä laskutetaan. ”Ekologisen käytävän rakentamisesta” ei pidä mennä maksamaan yhtään mitään.

    suorittava porras suorittava porras

    Visan kanssa täysin samaa mieltä. Mitä hyötyä on ojan penkoilla kasvavasta läpitunkemattomasta kuusialuskasvoksesta, joka estää peitteisellä alueella kasvavien puiden kehittymisen ja marjavarvustojen palautumisen alueelle avohakkuun jälkeen? Parempi ,kun paikalla kasvaa oikeaa metsää…..ja se hirvikin viihtyy taimikoissa ja nuorissa metsissä ,joissa on rajattomasti piilopaikkoja. Niitä ei tarvita ainakaan taimivaiheen aikana yhtään. Myöhemmin tulee mitä tulee.

    Nostokoukku

    Metsurina ollessa suhtauduin aika totisesti työhön ja etenkin työn laatuun. Vaikka itse sanonkin. Ojan varret tuli raivattua erityisen huolella. Paitsi että niissä oli ryönää eniten, niin myös kaikesta näki, että siinä oli kuvion paras kasvupaikka. Tuohon aikaan ei vielä tietenkään puhuttu suojatiheiköistä eikä ekokäytävistä.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 189)