Keskustelut Tekniikka Stihl ms201

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 691)
  • Stihl ms201

    Onko muilla kokemuksia kyseisestä sahasta? Itse ostin ja pakko huskun miehenä myöntää että stiili hallitsee noi moottorisahat paremmin, onse vaan niin mahtava peli sahata.

  • arto arto

    EDIT Mutta onhan ennen sahattu justeerilla isoja puita. Sitten pokasahalla. Sitten moottorimallilla. Voima se on mikä jyllää. Esimerkkinä kokeila 127 fiattia ja niitä dieseliäsi. Kumpi on mukavampi . Ehkä se selviää. Tai opetella säätämään saha oikein. Jos 3kw saha ei pärjää alle 2 kw sahalle silloin ei ole kaikki kohilaan.

    petep

    Ja tuolla kun katselee motomiesten videoita niin ei nekään sahaa tylsällä ketjulla kovin kauan vaikka voimaa on kuinka ja paljon. Jokainen sahatkoon millä sahaa ja tulkoon autuaaksi  ja aamen.

    Pavekka

    Ketjunopeudellakin on suuri merkitys. Tein joskus leikkuutestejä 201:llä ja 162:lla. 201 sahasi nopeammin koska 162 päässyt hyödyntämään voimaansa alhaisen huippukierrosluvun vuoksi.  Vasta kun sahataan tyvitukkia ja laitetaan pitkä laippa iso saha pääsee vauhtiin. Nämä uudet 560 jne. nyt on eri kaliiberia kun niissäkin on suuret huiput ja teränopeudet.

    Pete10

    Miksi vetohampaat (lenkit) vaurioituvat?

    Vaihdoin stihliin justiin uuden ketjun, kiristin ihan ohjeiden mukaiseksi joka tankillisen jälkeen. Neljättä tankkia aloin sahaamaan pientä puuta, ketju hyppäsi pois eikä pyöri enää laipassa kun laitoin takaisin. 3-4 vetohammasta on vaurioituneen näköisiä.

    mistähän moinen johtuu? Veikkaan väärää sahaustekniikkaani.

    saako ketjusta vielä toimivan esim viilamalla vääntyneitä vetohampaita?

    Metsuri motokuski

    Se lyö ketjun siihen alumiini sieppariin. Lattaviilalla viilaat ne nystyrät pois siitä vetolenkistä. Yleensä ne ovat parissa – kolmessa hampaassa

    Nimetön

    Aina se ketju vaan joskus hyppää pois päältä ja useimmin jotain risuja sahatessa, pikkasen viilalla pukkaa niitä vetolenkkejä jotka ei kunnolla laipanuraan mahdu ja pian pyörii taas hyvin.

    Jätkä

    Vetolenkkien vauriot syntyvät lähes aina vetorattaan iskuista. Tällöin on yleensä sahassa avohampainen ratas, jonka hampaat ”vaanivat” vetolenkkejä.  Aikuisten oikeasti ammattikäytössä olevissa sahoissa on yleensä vetorissa, joka ei hakkaa lenkkejä, ellei akselilla ole niin paljon tilaa, että ketju livahtaa kytkinrummussa oleville booreille asti.

    Sahatessa ketjun päältä lähtöön on yleensä syynä sahaajan tekemä virhe. Kun ketju on tylsä ja sillä yritetään oksia poikki nopeammin kuin mitä se leikkaakaan, taitamaton käyttäjä vääntää laippaa jo muka seuraavalle oksalle. Ilmiö on sama kuin pienehköjen risujen katkaisuissa, eli niissä risu vääntää ketjun pois urastaan.

    Päältälähtöjä tapahtuu paljon harvemmin, jos sahasta otetaan sahailtaessa täydet kierrokset = ketju pysyy päällä! Myös ketjun terävänä pitäminen vähentää päältälähtöjä.

    Väite perustuu satojen aloittelijoiden kanssa tehtyyn työhön, jossa havaintoni on, että taidon kehittyessä ongelmat jopa poistuvat tykkänään. Työn tuottavuuden vain lisääntyessä.

    petep

    Itse olen ihan turaava amatööri ja jotain on metsässä sattunut,mutta ei ikinä ole lähtenyt ketju paikaltaan .  Pidän huolen että ketju on ”riittävän ” tiukalla ja kaasu on pohjassa kun sahalla  (Stihl 201 ) sahataan.

    Nyt en masennu jos ja kun saan sen aikaan että  ketju pomppaa päältä kun kuulostaa enemmänkin sahaavilta joskus lähteneen ketju päältä .

    Pete10

    Kiitos neuvoista! oma saha on siis Stihl MS 170

    Viilaamalla 4-5 vaurioitunutta hammasta tasaiseksi ketju alkoi luistamaan taas ihan hyvin. Viilasin laippaa myös hieman, on jo vanha.

    Tilanne, jossa ketju hyppäsi pois oli juuri tuon kaltainen, liian hätäisesti varmaan liian pienillä kierroksilla sahata töhötin pieniä koivunräippiä pois. Ketju oli kyllä terässä.

    mulle

    Mulle kyllä kans käyny niin,jotta hypänny se ketju pois paikoitaan ja sitten jouduin vaitamaan husgvarnaan.

    Kyllähän pikku tilhikin toimii,aina joskus,miten sitä nyt sattuu huvittamaan.

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 691)