Keskustelut Metsänhoito Suhteellisuutta metsä- ja ilmastokeskusteluun

Esillä 9 vastausta, 71 - 79 (kaikkiaan 79)
  • Suhteellisuutta metsä- ja ilmastokeskusteluun

    Joskus Suomen keskusteluissa tuntuu siltä, että Suomen metsät (0,6%) olisivat ratkaisevia ilmaston kannalta. Katselin tilastoista maailman metsäpinta-aloja. Suomen metsät näyttävät siinä melko pieniltä. Ilmaston kannalta ovat keskeisiä Venäjän, Kanadan ja Brasilian metsät, jotka muodostavat yli 40% maailman metsistä.

    Maailman  maapinta-alasta metsää 31%, yht. 38,7 milj km2

    Venäjä 8,5 milj km2

    Brasilia 5,4  milj km2

    Kanada 2,5 milj km2

    ….

    Ruotsi 0,27 milj. km2

    Japani 0,24 milj km2

    SUOMI 0,22 milj km2  (0,6% maailman metsäpinta-alasta)

  • harrastelija harrastelija

    AJ: …” Suomi sai vain osittaisen oikeuden laskea nieluja hyväkseen.”

    Koskeeko tämä nyt glopaalista maailman toimintaa, eli Suomen kustannuksella hoidetaan maapallon hiilitasapaino kuntoon? Tasapuolisuuden vuoksi (sitähän toitotetaan joka asiassa) saisivat toisetkin maailman tupruttelijat hoitaa oman tasapainon hiilitasapinosta.

    Miksi yleensäkin maailmalla pitää mennä panemaan nimeään maan puolesta, jos se ei ole tasapuolinen oman maan kannalta?

    jees h-valta

    Harrastelijan linjoilla. Meillä tuntuu noita maanpettureita ja isänmaansa myyjiä piisaavan. Kaikenhuipuksi sinnekkin lennetään alvariinsa eli tuhotaan ilmakehää. Tosi halpamaista touhua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kioton sopimus koski teollisuusmaita; seuraava sopimus kaikkia maita.

    Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa Luken Antti Asikainen arvelee hiilinielujen ennusteiden kasvaneen siksi, että ennusteiden teossa käytetyt kasvumallit on päivitetty uusimmilla metsien inventointitiedoilla. Toisin sanoen metsät kasvavat enemmän kuin mitä mallit osaavat laskea. Metsien nykytila laitetaan malleihin lähtöaineistoksi ja ennustetaan tuleva kasvu.

    mehtäukko

    Oliko Ilmatieteenlaitoksen tutk. prof. J Kukkonen, joka mainitsi juuri metsittämisen ja metsien kasvukyvyn ylläpidon hakkuilla olevan ilmaston kannalta sitä parasta lääkettä. Siis monenlaista poliittista asiantuntijaa kyllä osaa lähetellä lausuntojaan, joilla ei ole tosi-asioiden kanssa yhteyttä ns. hujasen paskan vertaa. Näitä sloukaneita kun tuutit suoltavat taukoamatta, alakaa korppi muuttuu valakeeksi.

    No ei muutu.

    Kurki

    Onko tuo J.Kukkosen sloukan sitten väärin?

    Puuki

    Tukkipuuksi kasvattettavasta puusta voisi hiilensidontapalkkio olla jotain 30:n seutuvilla/kuutio  kuten se on jossain verkkokaupassakin, joka kerää hiilijalanjäljen kompensaatiomaksua.  Kuitupuusta ehkä vähän vähemmän vaikka fossiilisia raaka-aineita siitä tehtävät tuotteetkin korvaa. Mutta sementin ja betonin korvautuminen vaikuttaa hiilitaseeseen pidemmän ajan.    Hiilenkeräysmaksu toisi puun kantohinnan vähän lähemmäs markkinahintoja varsinkin kuitupuun osalta. Ellei sitten ostohinnat putoaisi samassa suhteessa kun hiilen keräämisestä palkittaisiin.

    Jätkä

    Kyllä teollisuus kuorii kaiken kerman, mikä vain on kuorittavissa.

    harrastelija harrastelija

    Noihin sopimusneuvotteloihin täytyisi varsinaisten päättäjien = eduskunta / hallitus  valita edustaja todellisista asiantuntijoista, eikä lähettää jotain oman asian ajajia nukkumaan!

    Kurki

    Luken mukaan Suomen metsät kasvavat 107 milj.m3. Juuristo kasvaa 50% päälle. Eli puuston ja juuriston kasvu on noin 160 milj.m3.

    Metsien ja puiden juuriston kasvu sitoo hiilidioksidia ilmasta yhteensä noin 140 milj. tonnia.

    Vertailuksi Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 45 milj.tonnia ja kaikki kasvihuonepäästöt 55 milj. tonnia.

    Päästöistä puuttuu hakkuiden aiheuttama CO2-päästö.

    Luonnollinen vuosittainen hiilidioksidin kierto maapallolla on noin 720 gigatonnia ja ihmisperäinen lisäys tuohon kietoon on vaatimaton 6 gigatonnia.

     

Esillä 9 vastausta, 71 - 79 (kaikkiaan 79)