› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 154 155 156 … 243 244 245

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Sent on: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 12.7.2021, 10:58

    Kyllä se hirvikanta oli silloin 90-luvun alussa sopiva (suorittava porras väittää tuossa edellä, että hirvikanta metsästettiin liian alas): minä ammuin yhden vuoden kiintiön täyteen kahdessa (2) sekunnissa (kolme yksilöä). Tuo kohtuulinja jatkui useita vuosia. Nyt lupia on toistakymmentä (hirviyksilöitä ammutaan liki 20). Kaikki luvat käytetään.

    Silloisen kannan seurauksena 1991 istutetusta kuivahkon kankaan männiköstä on meillä korjattu satoa jo 260 kiintoa/ha (kolme harvennusta). 1987 istutetusta myös kuivahkon kankaan männiköstä samalta tilalta tulos oli 230 kiintoa/ha, myös kolme harvennusta. Noista molemmista on kuvia lukijoiden kuvissa. 2000-luvun istutukset tulevat jäämään kolmasosaan noista luvuista, huolimatta jalostetummasta taimiaineksesta. Samalla puulajilla (tässä mänty) vuosituotto putoaa holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta ainakin 5 kiintoa/ha/vuodessa.

    Hirvikanta oli meillä noina onnenpäivinä muutaman vuoden luokkaa 1,5/1000ha. Nippanappa siedettävän ylärajalla. Nyt talvikanta ylittää 10/1000ha. Seurassa persaukiset maattomat enemmistönä (nykyisin).

    suorittava porras suorittava porras 12.7.2021, 13:09

    Yksi syy mmm:n ajoittaiseen ”huonokuuloisuuteen” on eräiden nimimerkkien poskettomien väittämien  kaltaiset vaatimukset pyrkimysten tukena. Realismia voisi olla edes siteeksi , niin konsensus olisi helpommin saavutettavissa . Ongelmat ovat kaikkien tiedossa ,mutta niiden ratkaiseminen vaatii osaamista ja yhteistyötä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 12.7.2021, 15:20

    Ylivertainen poskettomuus on siinä, että satatuhatta (100000) holtitonta sorkkaeläinlaiduntajaa pompottaa kaltaisensa aivottoman maa- ja metsästystalousministerin johdolla kuuttasataatuhatta (600000) metsänomistajaa.

    Jos meillä olisi metsätalousministeriö jota johtaisi asiansa osaava metsätalousministeri, niin meillä ei olisi yhtään metsissä laiduntavaa sorkkaeläintä oulun eteläpuolella. Eikä poroja siitä pohjoiseen. Metsien puuntuotto nousisi helposti kahteensataanmiljoonaan (200000000) kiintokuutiometriin vuodessa.

    Gla Gla 12.7.2021, 15:32

    Suorittavan puheet ei voi pitää paikkaansa. Vaatimuksia on alettu esittää, kun ongelmia on alkanut esiintyä. Tähän tilanteeseen on päästy vain sillä, että metsästyksen edunvalvonta on määritellyt kohtuullisuuden rajat ihan itse. Kun riistapomon mielestä 5 hirveä maakunnassa on pieni kanta ja sen puolittamien hirvitaloussuunnitelman mukaiselle tasolle 2,5 olisi kohtuutonta, vikaa on ihan jossain muualla kuin mmm:n ”ajoittaisessa huonokuuloisuudessa”. Kyseessä on tietoisesti rakennettu tilanne, josta pidetään kiinni kynsin hampain.

     

     

    suorittava porras suorittava porras 12.7.2021, 20:54

    Älä takerru viiden vuoden takaisiin yksittäisen ihmisen kommentteihin. Tuoreempaa ja oikeaakin tietoa on olemassa. Voit tarkistaa suhtautumisen nyky tilanteeseen hirvitalousalueille vuosittain annetuista suosituksista. (Hirven pyyntiluvat/alueet).

    oksapuu 12.7.2021, 22:01

    Täällä etelässä on kahdenlaisia autoilijoita. Sellaisia jotka on ajaneet peurakolarin ja sellaisia jotka ei vielä ole…

    Riistanhoidollinen menestystarina…

    suorittava porras suorittava porras 12.7.2021, 22:17

    Uudellemaalle myönnettiin ensi syksyn metsästyskaudelle viime vuotta enemmän hirven valkohäntäpeuran ja kuusipeuran pyyntilupia. Hirvitilanne vaihtelee maakunnan eri osissa. Valkohäntäpeurakannan hoidon tavoitteena on leikata kantaa Uudenmaan kaikilla hirvitalousalueilla.

    Suomen riistakeskus on myöntänyt Uudellemaalle ensi syksyksi 1999 hirven ja 14 019 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.  Hirvenpyyntilupien määrä kasvoi viime vuodesta noin 6 prosenttia ja valkohäntäpeuralupien määrä kasvoi noin 29 prosenttia. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Ensi syksyn hirvisaalis tulee olemaan suurempi kuin viime syksynä, jolloin kaadettiin 1 912 hirveä. Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 331 kappaletta eli noin 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

    Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta kolmella on saavutettu Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston asettama hirvitiheystavoite. Yhdellä hirvitalousalueella kanta on tavoitetta hieman harvempi ja yhdellä selvästi tavoitetta tiheämpi. Uudellamaalla yhteenlaskettu hirvikannan tavoitekoko on noin 3 700 hirveä. Tavoitteen toteutumista seurataan Luonnonvarakeskuksen kanta-arviolla, jonka mukaan Uudellamaalla oli viime talvena noin 4 000 hirveä.

    suorittava porras suorittava porras 12.7.2021, 22:19

    Satakunnan alueellinen riistaneuvosto kuuli 11.3. toimialueensa sidosryhmiä riistakantojen hoitoon liittyen, ja päätti hirvieläinkantojen hoitotavoitteet lähivuosille. Hirven osalta tavoitteet pysyivät ennallaan, valkohäntäpeuran osalta tarkemmat määrälliset tavoitteet asetettiin nyt ensimmäistä kertaa.

    Tavoitteet on asetettu hirvitalousaluekohtaisesti, joita on Satakunnan alueellisen riistaneuvoston toimialueella neljä. Asetettu tavoite koskee hirvieläinten jahdin jälkeistä keskimääräistä talvikannan kokoa, ja se on asetettu tiheyshaarukkana hirvitalousalueen kokonaismaapinta-alaa kohti.

    Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan hirvikanta on alueella nyt tavoitetasolla, joten käytännössä tehdyt päätökset tarkoittavat hirvikannan pitämistä keskimäärin nykyisellään kaikilla neljällä hirvitalousalueella. Tavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon niin hirvieläinten aiheuttamat vahingot kuin kannanhoidon kestävyys ja myös hirvieläinten tuottamat riistataloudelliset hyödyt. Hirvikannan rakenteen osalta pyritään tilanteeseen, jossa aikuiskannassa olisi keskimäärin 1,5 hirvilehmää yhtä sonnia kohti.

    Valkohäntäpeuran osalta määrälliset kannanhoidon tavoitteet asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tavoite on asetettu hirvestä poiketen yhdeksi vuodeksi. Peurakannan tiheydessä on huomattavaa vaihtelua alueen sisällä, mikä näkyy myös asetetuissa tavoitteissa. Etenkin tiheimmillä alueilla tavoitteena on kannan leikkaaminen nykyisestä. Luonnonvarakeskus julkaisee lähiaikoina arvionsa tämän hetken peurakannan koosta.

    suorittava porras suorittava porras 12.7.2021, 22:21

    Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 24249 kpl valkohäntäpeuran ja 1564 kpl hirvenpyyntilupaa. Valkohäntäpeurojen lupamäärä lisääntyi viime metsästyskaudesta yli 30 %. Haetulla pyyntilupien määrällä valkohäntäpeurakantaa vähennetään kohti maaliskuussa 2021 asetettuja tavoitteita. Hirven pyyntilupamäärä pysyi vuoden 2020 tasolla.
    <h2>Myönnetyt pyyntiluvat ohjaavat valkohäntäpeurakantaa kohti asetettuja tavoitteita</h2>
    Luonnonvarakeskuksen 2021 keväällä tekemän arvion mukaan valkohäntäpeurakanta Varsinais-Suomessa on suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maan kanta-arvio oli noin 125000 eläintä. Arvion mukaan reilut 25 % lajin yksilöistä elää Varsinais-Suomen alueella. Valkohäntäpeura onkin ylivoimaisesti alueen tärkein riistaeläin.

    Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvosto asetti maaliskuussa valkohäntäpeurakannan tavoitetiheydet Varsinais-Suomen viidelle hirvitalousalueille. Tavoitetiheydet vaihtelevat hirvitalousalueilla välillä 19-32 eläintä/1000 hehtaari. Myönnetyllä pyyntilupamäärällä kantaa on mahdollista vähentää kohti tavoitteita.

    Metsästäjät ovat jälleen kerran, nyt asetettujen numeeristen tavoitteiden saavuttamiseksi, hakeneet metsästyskaudelle 2020-2021 ennätysmäärän valkohäntäpeuran pyyntilupia. Haetulla lupamäärällä on mahdollista ampua reilusti yli 35000 valkohäntäpeuraa.

    suorittava porras suorittava porras 12.7.2021, 22:25

    Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 977 hirvenpyyntilupaa tulevan syksyn metsästyskaudelle. Luvilla on mahdollista metsästää saaliin vasaosuudesta riippuen noin 1250 hirveä. Edellisellä metsästyskaudella Pohjois-Karjalassa metsästettiin 1561 hirveä.

    Lupamäärä on pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella. Pohjois-Karjalan hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ollut laskeva viimeiset neljä vuotta. Myönnetyt lupamäärät ovat riistanhoitoyhdistysten tekemien verotussuunnitelmien mukaisia.

    Suurin muutos lupamäärässä on tapahtunut maakunnan länsiosassa hirvitalousalueella PK2 (Juuka, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi), jossa hirvikantaa on tavoitteellisesti pienennetty aikaisempien vuosien metsästyksellä. Lupamäärä pienenee tällä alueella noin puoleen aikaisemmasta.

    Maakunnan pohjoisosassa hirvitalousalueella PK1 (Ylä-Karjala, Lieksa) lupamäärä pysyy lähes ennallaan. Hirvitalousalueella PK3 (Eno, Ilomantsi, Joensuun seutu, Tuupovaara) lupamäärä pienenee noin 30 % ja maakunnan eteläosassa hirvitalousalueella PK4 (Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi-Värtsilä) lupamäärä pienenee noin 25 % edellisvuodesta.

    Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Karjalan hirvikannaksi edellisen metsästyskauden jälkeen 4590 hirveä. Koko maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli 2,6 hirveä tuhannella hehtaarilla. Metsästyksen ohella vahvat suurpetokannat vaikuttavat hirvikantaan Pohjois-Karjalassa. Tutkimusten mukaan karhun vaikutus hirvenvasojen kuolleisuuteen on maakunnan kaikilla hirvitalousalueilla suurempi kuin metsästyksen vaikutus. Tilannetta pyritään tasapainottamaan suuntaamalla karhunmetsästyksen poikkeuslupia vahvasti Pohjois-Karjalaan.

    Hirvenpyyntiluvansaajille on pyyntilupapäätöksen mukana toimitettu ohjeet valikoivasta metsästyksestä.

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 154 155 156 … 243 244 245