Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 viikkoa sitten Nostokoukku toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,751 - 1,760 (kaikkiaan 2,447)

1 2 3 … 175 176 177 … 243 244 245

Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Sent on: 3.9.2019, 18:25
Merkitty: biodiversiteetin kuihtuminen punkki tuho valkohäntäpeura vieraslaji vitsaus ympäristökatastrofi

Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

Tekijä
puunhalaaja

Theme Metsänhoito

Gla 29.12.2021, 21:17

Ei tuo poista metsätalouden vaikutusta. Mutta tietysti taakka jakautuu useammille harteille.

Anton Chigurh 29.12.2021, 23:02

puunhalaajan linkittämää dataa: ”…Myös useat vastaajat harmittelivat lehtipuiden kohtaloa: muun muassa raidan ja haavan sekä harvinaisempien saarnen ja tammen uudistuminen häiriintyy, kun PUIDEN TAIMET SYÖDÄÄN POIS…”

Metsuri motokuski 30.12.2021, 06:37

Kuka uudistaa raitaa ? Sitähän syntyy uudistamattakin. Fsc sertifikaatin mukaan kaikki yli 10 cm erikoislehtipuut on säästettäviä puita. Kohta sama on pefc:ssä myös. Jatkuvuus on varmaan turvattu. Joka on hyvä asia.

Gla 30.12.2021, 07:16

Ei metsänomistaja aktiivisesti raitaa uudistakaan, mutta luonto sitä kaipaa. Kun ainakin peurojen tihentymäalueilla, jossa myös hirvikanta on ylisuuri, raita ja haapa syödään taimina, tuloksena on pensasmaisia tai jo kuitupuun kokoisena pystyyn lahoavina yksilöitä, joista ei koskaan tule järeitä runkoja.

Vielä ei ole kiirettä tuossa suhteessa, mutta jossain vaiheessa tämä alkaa näkyä luonnolle tärkeiden puulajien ja niiden järeiden yksilöiden vähäisyytenä.

Planter 30.12.2021, 10:51

Poimin tämän kuvan puunhalaajan linkittämästä dokumentista. Kuvan selityksessä kerrotaan, että pensaikko on syöty 1,5 metrin korkeudelle. Kyseessä ovat silloin metsäkauriit. Samanlaista jälkeä olen nähnyt, mutta valkohäntäpeurat syövät 2-2,5 metrin korkeudelle, nousevat välillä jopa takajaloilleen, pensaat ja lehtipuun taimet, nälissään myös mäntyä ja kuustakin.

Ne ja metsäkauriit ja valkohäntäpeurat siis kaluavat kaiken hirvieläimille kelpaavan ravinnon maan pinnasta tuohon korkeuteen. Jotkut heinät ja ruoko jäävät, kun ei sovi suutuntumaan tai vatsalle. Kotimaiselle hirvelle jää sitten siitä ylöspäin, pienelle vasalle ei oikein mitään. Että miksikö vasatuotto on vähentynyt ja saalitiheys romahtanut tällä alueella?

Planter 30.12.2021, 10:52

A.Jalkanen 30.12.2021, 10:55

Tuosta Planterin kuvasta tulee mieleen tunturikoivikot Lapissa. Nekin on sattuneesta syystä kaluttu puhtaiksi niin korkealle kuin sorkkaeläin yltää.

Ote Kunttu ym. Lutukan jutusta liittyen havaintoon että perhoslajeistamme monet ovat vähentyneet:

”Eräiden perhoslajien toukkien ravintokasvit voivat vähentyä, jolloin niihin erikoistuneet lajit voivat kärsiä (esim. isoapollo ja pikkuapollo). Mikäli voimakas laidunnus kohdistuu uhanalaisten perhosten esiintymisen ydinalueelle, saattaa se olla kohtalokasta jo muutenkin pienissä populaatioissa.”

Metsuri motokuski 30.12.2021, 16:01

Missäpäin noita porojen syötyjä tunturikoivikoita löytyy. Ei ainakaan niillä alueilla joissa minä vuosittain liikun. Ensimmäisen kerran kuulin koko asiasta. Viime vuonna oli enätyksellinen perhosvuosi, niin kerrottiin, taisi olla syy useampi lämmin kesä peräkkäin.

Planter 30.12.2021, 16:36

Lähinna Lapissa poronhoitoalueella:

”Poron vaikutus maisemaan ei koske vain jäkälikköä. Metsähallituksen mukaan Lapin tunturikoivikoista on hävinnyt pysyvästi 1200 neliökilometriä 60-luvun alun jälkeen – se on viidesosa 60-luvun alun kaikista tunturikoivikoista.

Koivutuhon ovat aiheuttaneet alun alkaen halla- ja tunturimittari -perhoset. Koivutuhojen pysyvyyteen on monin pakoin vaikuttanut kuitenkin oleellisesti poro, joka on perso koivun lehdille.

Jouko Kumpula, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus:
”Siihen liittyi tietenkin se että porot laidunsi sen monivuotisen tuhon jälkeen, siellä ei päässy uudistumaan, ne kuoli ne tyvivesat, taikka tämä juuristo siitä koivusta, niin siellä syntyi tämmöistä niin sanottua sekundääritunturipaljakkaa elikkä avointa aluetta.”

Todennäköisesti ainakin suuri osa pysyvistä koivutuhoista olisi uudistunut, jos porojen laidunnusta olisi rajoitettu riittävästi. Tuorein laaja tunturikoivikon mittarituho on kooltaan noin 400 neliökilometriä. Se syntyi noin 10 vuotta sitten pääasiassa Utsjoen alueelle. Valtio ei ole puuttunut alueen porolaidunnukseen mitenkään koivikon elvyttämiseksi.

Porot heikentävät koivuja mittarituhoalueiden ulkopuolellakin.

Mauri Nieminen, dosentti, porotutkija, Inari:
”Tässä on tyypillinen, puhutaan omenapuukoivuista, elikkä porot ovat syöneet sille korkeudella lehdet, mihin ulottuvat, elikkä hyödyntäneet kovin koivua.”

A.Jalkanen 30.12.2021, 16:37

Eikö Mm ole huomannut että esimerkiksi Kilpiksen koivikot (kuten juuri Saana) ovat puistomaisia, eli koivuista puuttuu oksat ja lehdet alaosasta ja maakin on lyhyiden kasvien ja sammalen peittämää. Varmasti vaikutusta muun muassa sopulien toimeentuloon.

Muutama vuosi sitten Kilpiksen asemanjohtaja Antero Järvinen kauhisteli sitä kun porot päästettiin laiduntamaan Mallan luonnonpuistoon. Lapin kasvit ovat sopeutuneet laiduntamiseen, mutta eivät ylilaiduntamiseen.