Keskustelut Metsänhoito Taimikon perkaus ruotsalaisittain

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 94)
  • Taimikon perkaus ruotsalaisittain

    Metsälehdessä 24/2011 oli juttu ruotsalaisesta, tuolloin vielä alustavasta havainnosta, jonka mukaan vesakon perkaukseen olisi keksitty tehokas menetelmä. Siinä ensimmäinen perkaus tehtäisiin keväkesällä toukokuussa ja toinen loppukesällä heinä-elokuussa.

    Kokemuksia ei tästä ole, mutta kokeillaan sitä porukalla alkavalla kasvukaudella. Kirjoitellaan kommentteja syksyllä lisää.

    (kirjoitusvirheitä korjattu)

  • jees h-valta

    Varhaisperkaus hieman myöhemmin ja aivan normaali raivausterä.
    Mitä niitä vesoja nyppimään. Jo on touhuja metsissäkin.

    Gla Gla

    Metsälehti kirjoitti tähänkin liittyen tärkeästä asiasta. Tuplaperkaus petti odotukset.

    Nyt kiinnostaa se, miksi erot kokeiluissa olivat näin suuret. Tosin olihan alkuperäisen tutkimuksen materiaali huomattavasti laajempi kuin mistä nyt kerrottiin, joten vielä ei kannata julistaa menetelmää kelvottomaksi.

    Mikko Riikilä

    Glan kysymykseen ei Metsä Groupin koe anna vastausta. Kuten jutussakin todettiin, koealue on erittäin rehevää, ojitettua korpea, joten ravinteita varmastikin on ylen määrin tarjolla. toisaalta viime kesä olisi erittäin sateinen, mikä sekin varmasti auttoi tynkiä uuden vesan kasvattamisessa.
    Kertokaa kokemuksistanne, jos olette kokeilleet tai ryhdytte kokeilemaan ”ruotsalaisperkausta”
    t. riikilän mikko

    huski

    MG:llä omat maat raivataan tänä pänä hyvissä ajoin, että vesakko on lähes olematonta ja työ halpaa.Perusajatus että raivataan uusi taimikko riittävän ajoissa, myös maanmuokkaus minimiin(MG:llä kääntömätästys) auttaa vesakon torjunnassa ,Kosteilla mailla korjuukoneiden pinnan rikkomukset vesottuvat rajusti.ELI sahamaan ajoissa!!

    Puun takaa

    Itse olen käyttänyt lehtipuun raivauksessa ns. pitkän kannon tekniikkaa.
    Ensimmäinen raivaus tehdään n. 30 cm kantoon, ja seuraavalla kerralla muutaman vuoden päästä sahataan nämä vesoittuneet kannot alempaa poikki.
    Tämän jälkeen kannot eivät enää kasva uutta vesaa paljoakaan.
    Kuuset on kylläkin sahattava heti niin alhaalta kuin pystyy.

    jees h-valta

    Onhan se harrastus tuokin.

    Puun takaa

    Harrastukseni tuloksia voit Jesse katsella lähettämistäni kuvista.
    Yleensä nämä kaksi raivauskertaa riittää.

    jees h-valta

    Mihin tuota nuolemista tarvitaan kun ei ainakaan kuusten kasvu häiriinny pienestä alusvesaikosta. Onhan se siistiä mutta onko tekemisestä muuten puute?

    Puun takaa

    Kun tuottaa puuta, kannattaa maan kasvuvoima ohjata kokonaisuudessaan kasvatettavien puiden hyväksi.
    Se näkyy selkeästi kasvutuloksessa.
    Porkkanapenkkikin harvennetaan, jos halutaan saada kunnon porkkanoita.
    Kasvatan metsissäni puita, en rojuja.

    jees h-valta

    Olen tässä viimeaikojen puuntakusen kasvatusmaailman selostuksessa huomannut ristiriitaisuuksia. Jos juuri ”kuusiuskovien” ketjussa pidit tärkeänä ettei turhia toimia tehdä jotenkin siihen tapaan että pyritään mahdollisimman vähillä kädentöillä kannolta tehtaaseen toimitusketjussa. Ja nyt sitten tuota nuolemista. Ei nyt oikein tunnu johdonmukaisen kasvattajan aatoksilta. Vai olneko laittanut jotenkin ”pasmat” sekaisin viimeaikoina?
    Vai onko vain minun aitojeni tarkastusreissut pahaksi puuntuottavuudessa? Miksi euron vuositavoittelu muuttuu tehokkaammaksi nuolemalla puistopohjaa?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 94)