› Keskustelut › Metsänhoito › Tuhkalannoitus

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 113 total)
1 2 3 … 6 7 8 … 10 11 12

  • Tuhkalannoitus

    Sent on: 10.3.2022 at 14:36

    Tagged: 

    ”Tuhkalannoitus lisää metsien hiilinielua. Sen määrä voitaisiin jopa nelinkertaistaa. Jutussa on laskeskeltu että tuhkalannoituksella saadaan ainakin noin 3 kuutiometriä lisäkasvua hehtaarille vuodessa. Parhailla kohteilla selvästi enemmän.”

    Mistähän nämä A.Jalkasen kasvuluvut ovat peräisin?

    Tapion julkaisu: Puutuhkalannoituksen vaikutus kasvuun

    Mervi Matilainen

    Tämän tutkimuksen mukaan kasvunlisäykset olivat  merkittävästi vaatimattomat kasvuluvut kuin 3 kuutiota vuodessa.

    Creator
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 21.3.2022 at 13:50

    Hiekkamaan petäjikköön levitetyn tuhkan vaikutus on miinus-merkkinen ainakin tuhkanlevityksen kokonaiskustannusten verran. Lisäkasvu on nolla – jopa miinus jotain.

    Kalle Kehveli 21.3.2022 at 14:13

    Meilläpäin tahtoo jäädä turvemaan puut pääosin kuiduiksi. Ei innostusta kalliiseen lannoitukseen.

    metsä-masa 21.3.2022 at 14:44

    Hyvä Pystykorva, Kyllä minäkin annan tämän puolukkaisen- ja osin mustikkaisen turvekankaan (2), kasvaa reilustikin enemmän kun tuon 1,5 m3 / ha

    Metsätaloussuunnitelman mukaan kasvu on ennen lannotusta 3,5 m3 / ha. Mainoksissa luvataan kyllä jopa kaksinkertaisiakin  kasvunlisäyksiä, mutta tässä on nyt se lähtötaso.

    Ympäristöpalvelun neulasanalyysin kukaan ravinnekorjattavaa olisi kalssiumista, kaliumista ja boorista ja siihen suositus, kasvatus ja terveyslannoite Ecolan tuhka.

    Jätkä 21.3.2022 at 17:19

    DA-Kehveli:”Meilläpäin tahtoo jäädä turvemaan puut pääosin kuiduiksi. Ei innostusta kalliiseen lannoitukseen.”

    Hyvälläkään turvesuolla ei kunnollista tukkipuuta paljoakaan tule. Olen ollut töissä talossa, jossa pääsin sahaamaan monenlaisia tukkipölkkyjä. Kyllä niin oli, että käytännössä päällepäin täysin laatuvaatimukset täyttävät tukit olivat sisältä jotain muuta. Kun normaalisti tukista sahataan neljä pintalautaa + sydäntavara, niin näistä tukeista tulleet pintalaudat olivat nimenomaa lapevääriä/mutkaisia. Sydäntavara oli sitten lisäksi sivuväärää, eli ne jopa oksattomat ja kolmelta sivulta oksattomat sydäntavarat täytyi pistää syrjään – Eivät kelvanneet edes rakennustavaraksi.

    Tosin, kun on Sopivan kokoiseksi sahattua soiroa, esim 50×150 – ja se on sivuväärää, saa sillä betonilaatan päälle oikein hyvän koolauksen puulattialle, kun ensin pannaan soiro päistään oikeaan korkeuteen lenko alaspäin ja sitten kiilataan se soiro suoraksi. Saadaan lattia, joka ei ikinä narise!

    Kalle Kehveli 21.3.2022 at 18:57

    Sahannut minäkin olen näitä suotukkeja, eikä niistä kunnon sahatavaraa saa, kun vääntyilevät kuivuessaan miten sattuu. Linnunpönttölautaa. Sahaajassakin varmaan vikaa.

    pystykorvat 21.3.2022 at 19:30

    Jätkä

    ”Hyvälläkään turvesuolla ei kunnollista tukkipuuta paljoakaan tule.” Ja mikähän se on se hyvä turvesuo. Paljonko vai vähänkö pitäisi sitä turvetta olla.

    Minulla sitä  turvetta on  tuolla tuhkalannoitusalueella 40 -70 senttiä paikasta riippuen.  Puolentoista hehtaarin aukosta tuli 80 kuutiota mäntytukkia, 20 kuutiota mäntyerikoistukkia, mäntyparrua 10 kuutiota ja mäntykuitua 70 kuutiota.   Tukit+parru  yht 110 kuutiota, kuitua 70 kuutiota. Yhteensä siis 180 kuutiota josta kuitua 39 %.  Keitele ostajana joten kai ne sahattiin.. Olihan siellä myös jonkun verran koivua, lähes kaikki kuitua ja muutama kuutio kuusitukkia.

    Niin että tulee sitä tukkia turvemaaltakin.

    Visakallo 21.3.2022 at 19:31

    Minä olen kasvattanut soilla järeitä kuusitukkeja, jotka menevät sorviin vaneriksi sekä sahatavaraksi liimapuun tekoon. Hyvin ovat maksaneet eikä moitteita ole laadusta kuulunut.

    Kalle Kehveli 21.3.2022 at 20:10

    Taika taitaa olla teollisuuslaitosten kuivauksessa?

    Jätkä 21.3.2022 at 20:43

    Kuusi pysyy paremmin pystysuorassa pehmeällä pohjalla kuin mänty. Siinä paalujuuri jää melkolailla mitättämälle teholle, kun puu huojuu. Kerta kallistuminen riittää, sen jälkeen puu alkaa korjaamaan  ja korjaa yli, tulee ässän muotoinen runko. Jokainen, pienikin muutos edellyttää lylyn  (=työntävän) -puun syntymistä vuoden tai useamman aikana, latva kuitenkin täysin ylöspäin.

    Ne, jotka  tukkien päälle jotain ymmärtävät (täällä ei montaa sellaista ole)- käsittävät, että ”Levoton tukki” kuuluisi kuitupinoon. Suurin osa ei ymmärrä, millainen on levoton tukki.

    Menkää suolle, katsokaa vaikkapa siemensyntyinen mänty, pituus metri-puolitoista. Suora kuin kynttilä. Nypätkää se ylös maasta. Mikäs perhanan solmu siellä maanpinnan tasolla on? Puu on jo ihan pienenä kaatunut, mutta ponnistanut pystyyn. Sen seurauksena runko ei olekaan enää juurakon päällä, vaan sivussa. Kun rungon paino lisääntyy ja esim talvella tykky nostaa painoa selvästi, kallistuu puu ja alkaa oikaisemaan latvaa pystysuoraan. Lenkoa tulee.

    Kuivaamossa halvatun tiiviissä nipussa – rimoilla paistetaan puu suoraksi, mutta kun paistettujen lautojen nippu avataan rakennuspaikalla, kiemurtelevat laudat  mikä minnekin. Se on tuo tasapainikosteus, joka kastelee rakennustyämaalla ”liian” kuivan puutavaran  – Ja tulee propellia.

     

    Jätkä 21.3.2022 at 20:53

    Pystykorvat ja Visakallo. Sanoin KUNNON tukkia. Ei se, että te olette myyneet Firmalle järeää puuta tukkina, tarkoita sitä, että olette myyneet Kunnon tukkia.

    Joskus oltiin maatalouoppilaitoksen hakkuutyömaalla. Istutusmännikkö OMT. Järeys luokkaa kahden tukin puustoa. Laatu kuitupuuta. Maatalousmiehet olivat tekemässä kaikesta tukkia, kun vain koko riitti. Liian isot oksat olivat lähes joka puussa, lisäksi melkoisia kempuroita. Eipä juuri tehty tukkia.

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 113 total)
1 2 3 … 6 7 8 … 10 11 12