Niin, melko teoreettista se tulevaisuuden ennustaminen on metsänkasvatuksenkin osalta. vaikka pidemmän aikavälin NNA-laskuissa tulevaisuuden tulot  -ja menot vaikuttaakin lopputulokseen sitä vähemmän mitä kauempana ne ajallisesti toteutuu. N. 17 vuoden välein tapahtuneet puun hinnan yllättävät nousutkin  sotkee aika hyvin tasaisen hintakehityksen oletuksen, jos niitä sattuu tulemaan tulevaisuudessakin kuten menneisyydessä on tapahtunut.

Toinen mahdollisuus on laskea kannattavuutta esim . vain kassavirtaa seuraamalla. Silloin on helpompi tehdä investointipäätöksiä koska aikaväli on lyhyt ja tulot ja menot näkyvillä paremmin. Mutta riippuu tilanteesta mikä malli sopii kullekin parhaiten  kannattavuuden seuraamiseen tai ennustamiseen.

Konnevedellä on aloittanut saha joka myy avohakkamatonta sahatavaraa. Lisätietoja löytyy Yle Areenasta.

Go Konnevesi go! Taidankin arvata ketkä tässä ovat takana. Ei löydy Tolopainen Areenasta; missä ohjelmassa tuo uutinen oli?

Se on Yle. fi:ssä.

On oikein hyvä, että Suomessa jalostetaan tällä hetkellä puuta huippu hyvällä katteella. Siinä on monelle meille suomalaisille varmistunut toimeentulo, ja usko tulevasta antaa nuorille ammattilaisille mahdollisuuksia perustaa perheitä ja rakentaa ja investoida kotiseudulle maalaisympäristöön.

Sellumarkkinat voi hyvinkin kantaa metsäteollisuutta eteenpäin, koska puupohjainen sellu on monipuolinen raaka-aine nykyään. Ei ole kun hetki taaksepäin kun sellutonniin tarvittiin 5-6 m3 raaka-ainetta ja nyt uudet nykyaikaiset laitokset saa sen neljänneksen – viidenneksen pienemmällä raaka-ainemäärällä.

Sahureillakin oli yleinen käytäntö tuottaa sahantyöntekijöiden palkat sahan sivutuotteilla hake, puru ja sähkö,  kuori ja huonolaatuinen puru meni yleensä oman lämpölaitoksen käyttöön, joten saha oli omavarainen ja ylimenevä sähkö meni myyntinä valtakunnan verkkoon.

Harvoin yksityisten sahojen johtajat pitää kuluvaa aikaa hyvänä tuloksen teko aikana, mutta taitaa se hyvä raaka-aine ja aktiivinen myyntityö löytää maksukykyiset ostajat sieltä.