› Keskustelut › Puukauppa › Tukin minimipituuden vaikutus saantoon

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 138)
1 2 3 … 10 11 12 13 14

  • Tukin minimipituuden vaikutus saantoon

    Sent on: 15.8.2018, 11:12

    Toinen tarjoaja ottaa kaikki mitat 37 – 55. Toinen taas 43 – 55. Pitemmän tukin tarjoajan hinta on 7 % parempi.

    Sanokaahan hyvät asiantuntijat, kuinka paljon minimipituuden nosto vaikuttaa mäntytukin saantoon.

    Metsässä on kolmoskehitysluokan harvennusta ja hoitamattoman metsän uudistushakkuuta, jossa paljon pieniä tukkirunkoja.

    Tekijä
    Portimo
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Jean S 27.8.2018, 14:05

    Jos mietitään, että 2,5 metriä pitkän tukin ostohinta on tällä hetkellä 15 eur/m3 ja että 5 metriä pitkän tukin ostohinta on vaikka 65 eur/m3, niin voidaan nyt varmaan aikuisten oikeasti kysyä, että ovatko nämä suhteessa puuaineksen käyttöarvoon, kun kuitenkin varsin suuri osa puutavarasta käytetään lyhempinä pituuksina lopullisella käyttöpaikalla. Toki lyhempi pituus aiheuttaa lisäkustannuksia jalostusprosessin aikana (kaukokuljetus, sahaus, höyläys, rahti myymälään jne.), mutta aiheuttaako kuitenkin niin paljon, kuin ostohinnasta voisi päätellä? Onko prosesseja mahdollista tehostaa niin, että jokin toimija voisi ryhtyä esimerkiksi ostamaan tätä ”töpötukkia” hintaan 35 eur/m3 ja myydä siitä jalostettua puutavaraa esimerkiksi 15 % edullisemmin loppukäyttäjälle?

    Metsuri motokuski 27.8.2018, 14:15

    JS: Toki lyhempi pituus aiheuttaa lisäkustannuksia jalostusprosessin aikana (kaukokuljetus, sahaus, höyläys, rahti myymälään jne.), mutta aiheuttaako kuitenkin niin paljon, kuin ostohinnasta voisi päätellä?

    Tuo kysymys on varmaan koko homman juju. Tuohon pitäisi saada vastaus sahateollisuudelta, Tuskin kukaan muu siihen vastausta pystyy antamaan. Sen tiedän kuitenkin että tekopuolella kun tukin menekki hiipuu niin katkontamitata pitenevät. Ilmeistä on että lyhyillä mitoilla sahaus ei ole niin kannattavaa kuin olettaa sopii.

    Puuki 27.8.2018, 14:18

    Arvokkain tavara saadaan lyhyistä erikoistukeista sahaamalla niitä säteittäin vannesahalla. Kuivauksen jälkeen (kuusipuuta) käytetään mm. soitinrakentamisessa.

    Mm :  Japanintukki on 31 dm pitkä ja siitä maksetaan normitukin hinta . Juuri Japaniin sitä viedään rakennussahatavaraksi.

    Ylisuuria tukkeja sahaa jotkut pienet sahat.

    Jätkä 27.8.2018, 14:27

    Jean s. Kyllä lyhyttä ja ennenkaikkea pienikokoista parruaihiota ostetaan hintaluokaltaan tuntuvasti kuitupuuta kalliimmalla. Autokuormat näkyvät olevan ihan täysiä ja tuotantolaitoksella ei lyhyys aiheuta minkään näköistä hidastusta. Pölkyt menevät koko ajan pölkky pölkyssä kiinni, eli ihan sama tahti kuin tukit olisivat kilometrin pituisia.

    Laitteen vain pitää suunnitellla ja rakentaa sellaista toimintaa varten.

    Puuki 27.8.2018, 14:29

    (Saalistushinnoittelu- kommentti yritti olla sarkastinen heitto.)

    Pikkutukin sahureilla on puun hankinnassa osin oma hankintaorganisaatio, ainakin Kuhmon sahalla on.

    Automatisoidulla sahauslinjalla lyhyet tukit ei varmaan vie kovin paljon enemmän aikaa kuin pidemmätkään. ”Pötkössä” ne menee eteenpäin kuten rekassakin.

    Puuki 27.8.2018, 14:42

    Puukauppa on erikoista. Mm vertasi kaupassa käyntiin ja siihen että ostaa mitä haluaa ja loput jää tiskiin. Mutta jos ruokakauppa toimisi kuten puukauppa, niin asiakas voisi ”tehdä tarjouksen” metvursti pötköistä, pätkiä ne  sitten tarpeensa mukaan ja maksaa vain parhaista kohdista kaupan määräämän( sovitun) kilohinnan ; jättämällä pitkät palat pötköjen päistä (kun eivät ole sopivan mallisia) erilleen ja maksaa niistä vaikka 1/3-osan normikilohinnasta. Kätevää ja edullista asiakkaalle, jos vain kauppias suostuisi asiakkaan omaan hinnoittelustrategiaan. Aika harva kauppias varmaan suostuisi.

    metsä-masa metsä-masa 27.8.2018, 17:46

    Jukka Malisen tutkimus: Tutkimus tuloksen perusteena voi ymmärtää paremmin katkontaohjeiden vaikutusta leimikon tukkisaantoon.

    Tuloksissa ei huomioitu hakkuukoneen kuljettajan vaikutusta apteerauksen onnistumiseen, mutta rungoista kerätyt vikatiedot oli huomioitu apteerauksessa.

    Muisteluksi meni minullakin, en löytänyt enää varsinaista kirjallista koostetta tutkimuksesta, vain osia siitä, ” olisiko jäänyt työpaikan mappiin ” . Tutkimus sisälsi erikseen minimipituuden ja minimipaksuuden vaikutukset tukkisantoon.

    Pituudet alkoi 31 dm:tä 34, 37 …. ja paksuuden vaikutus 10 cm 11, 12 …. ja pylvään vaikutustakin voi seurata rungon apteerauksessa, tutkimukseen sisältyi myös helppokäyttöinen laskuri !

    harrastelija harrastelija 28.8.2018, 04:55

    Rakentamiseen saa kaupasta puutavaraa valmiiksi mitoitettuna, höylättynä ja maalattunakin. Kävin eilen hakemassa mökin listatarpeita ja vähän muutakin höylälautaa. Tuotteet oli niputettu lajien ja mittojen  mukaan ja pituuksia oli siinä 36 dm – 40 dm:in. Eli nähtävästi tukit on olleet 37-40-43 dm. Raakalautaa oli sitten pitempiä pituuksia.

    Eli luulisi niitä lyhyempiäkin tukkeja tarvittavan? Sahoilla lajitellaan jo tukit asiakkaan tarpeen mukaan ja tuleva sahatavara niputetaan ja katkaistaan samaan haluttuun mittaan. Onhan siinä lyhyemmällä sahatavaralla vähän enemmän hommaa / m3, kuin jos saa painaa pitkää lankkua! Hävikkikin saattaa olla lyhyellä %:ina suurempi, jolloin pitkä tukki olisi ostomiehellä hintavampi?

    pihkatappi pihkatappi 28.8.2018, 06:12

    Isojoen saha ottaa välillä reilun kahden metrin suorat pätkät talteen sahausta varten. Logistisesti nuo on tietysti haastavia, mutta tuskin tekevät juuri sellaisia leimikoita, missä noita lumppeja tarvii paljon kerätä, mutta vaikuttaa tietysti puutavaralajien kertymiin, kun tavaraa tehdään ensisijaisesti sahaukseen.

    Jätkä 28.8.2018, 07:11

    Oli joskus takavuosina sellainen jakso, että tukeilla oli tositiukat vatimukset. Silloin ei hintaa laskettu oikein akas, mutta tukeilla kiristettiin melko paljon esim paksuuden ja pituuden suhteita.

    Etelä-Pohjanmaalla alkoi tulla todella järeää mäntykuitua. Monet sirkkelimiehet havahtuivat ja halusivat ostaa kuitupinoja, joista olisivat tyvilumpit valkanneet sahattavaksi. Firmat eivät myyneet. Silloin olisi ollut hankintamyyjällä sauma, jossa olisi ehkä saanut mäntykuidusta kohtuullisen hinnan. Suurin osa lumppipölleistä oli tyvipätkiä, johtuen pohjanmaan puiden yleisestä runkomuodosta.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 138)
1 2 3 … 10 11 12 13 14