Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Baltian maat ovat toimineet pitkäjänteisesti ja esimerkkinä koko Euroopalle irrottautuessaan kokonaan venäläisestä energiasta. Sodanjälkeinen historia karsi heistä pois hyväuskoisen hölmöyden.
Mutta jos Venäjä sittenkin hyökkäsi Baltiaan eikä Suomeen, onkohan tuota esitetty Putlerille. Siellä saisi kunnon vastuksen, hän kuulemma tykkää voimasta.
Jos on tehty äärettömän ajattelemattomia päätöksiä erilaisissa olosuhteissa ei niitä pidä enää toistaa. Suomalaiset yhtiöt häviävät joka tapauksessa sijoituksensa Venäjälle yli 10mrd€. Ei siinä pieni kuoppa Hanhikivellä merkitse mitään, voimme odottaa jonkin aikaa Rosatom vetäytyy siitä kuitenkin. Ei Putler hyväksy investointeja vihollismaahan, jos noudattaa omaa politiikkaansa.
Tolopainen:”Kaikki länsimaat voivat irrottautua Venäjän öljystä, sen osuus on niin pieni kokonaismarkkinasta. Suomi ei tarvitse kohta mitään venäläistä energiaa. Sähkön ja öljyn tuonnin voi lopettaa, kun sopimukset loppuu ja maakaasun tuonnin muutamassa kuukaudessa.”
Kyllä Suomi voi tässä tilanteessa lopettaa ihan kaiken kanssakäymisen Venäjän kanssa. Mitä Putleri tekee, jos kaikki yhteydet katkaistaan ja suurlähetystöt tyhjennetään, kaikki Venäläinen omaisuus kansallistetaan ym? V= Korkeintaan itkee!
Öljyä saadaan ostettua muualtakin, sähkönkulutusta voimme vähentää aika paljonkin. Ydinvoimaloita toimittaa muutkin maat kuin Venäjä, ei Hanhikivi jää kesken.
Eräs instituutio teki syksyllä tarjouksen kaverini metsätiloista pyytämättä ja yllättäen. Nyt nostivat tarjousta yli 30% ja sanoivat syyksi kotimaisen puun kysynnän kasvun sodan takia. Näkyisikö kohta puun hinnassa?
Onko tämä aihe nyt moderaattorin toimesta kuopattu kun viestit taitaa häipyä aika nopeasti?
Kriisin myötä öljyn hinta nousi mutta nyt palannut lähelle sotaa edeltänyttä tilannetta. Millaisellakohan viiveellä polttoaineiden hinnat palailee alemmas. Venäläisen urals laadun hintaero brenttiin kasvanut sodan aikana parista eurosta n. 35 euroon.
Kiina on kritisoinut lännen Venäjälle asettamia sanktioita. Kiinan on ajateltu olevan se, joka voisi helpottaa sanktioiden kurittaman Venäjän tuskaa. Lukujen perusteella ei kuitenkaan näy merkkejä siitä, että Kiina olisi lisännyt merkittävästi kaupankäyntiään tai taloudellista aktiviteettiaan. Kiina ei ole ollut iso sijoittaja Venäjällä. Kiinan osuus oli viime vuoden alussa vain kahden prosentin luokkaa, kun esimerkiksi Suomen osuus oli noin 2,7 prosenttia. Britannia oli suurin kansainvälinen sijoittaja Venäjällä noin 14 prosentin osuudella. Perässä tulivat Ranska ja Saksa noin 8 prosentin osuuksilla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään