Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sekin kertoo jostakin että Venäjä ja Kiina ovat ohjusteknologian kehittämisessä keskittyneet lähinnä siihen hyökkäysarsenaaliin. Lännessä enempi myös puolustusjärjestelmiin. Kauaa ei jenkeillä ole ollut hypersoonista ohjusta mutta nyt on. Sen ympärille ei vain ole tehty samanlaista showta kun Venäjä teki omalleen.
Putler ei voi Naton sotilasmahdille mitään, kun ei edes Ukrainalle pärjää. Ei siellä kuitenkaan ole kuin länsimaisia jalkaväen puolustusaseita. Jos olisi NATOn ristelyohjukset käytössä, sota ei olisi voinut alkaakaan, koska ryssän joukot eivät olisi päässeet monta metriä rajan yli hengissä.
Biden päätti poistaa joukot Afganistanista. Talibaneille olisi ollut parempi tilanne, jos jenkit olisivat siellä. Kiina ja Venäjä kilvan antaisivat avustuksia. Nyt maa on nälkäkuoleman kourissa ja talous kaaoksessa.
Kun Jesse ja Kalle ovat nykyisin vähillä töillä, voisivat mennä jenkkien tilalle Afganistaniin. Tulisi joutilas aika hyötykäyttöön, vartioimalla meidän yhteistä etua
Jenkit lopulta uskoivat Afganistanissa, että vanha sanota ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy”. Eli huomasivat, ettei Afganistanin kansa ole valmis ottamaan vastuuta omasta turvallisuudestaan. Afganistanin oman armeijan vellihousut mahtavine resursseineen luovuttivat heti, kun USA aloitti lähtönsä. Eipä Afganistanin kansakaan tainnut juuri tukea omaa armeijaansa.
Putler oletti samoin käyvän Ukrainassa, eli uskoi Ukrainan armeijan olevan täynnä vellihousuja ja näin haluton puolustamaan omaa kansaansa. Lisäksi uskoi, ettei Ukrainan armeijalla ole kansan tukea. Laski pahasti pieleen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään