Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Eihän siinä Jesse sinällään olisi mitään uutta. Meikäläinenkin metsitti 90-luvun alussa peltoja, joihin oli aikoinaan maksettu raivauspalkkio, ja minulle maksettiin samoista pelloista vuorostaan metsityspalkkio!
Eihän metsitettyjen peltojen palauttaminen takaisin viljelyyn teknisesti ole kovin iso juttu, koska koko puuaines oksineen ja kantoineen on myytävissä olevaa kauppatavaraa. Ainoa ongelma voi muodostua salaojista, jotka ovat saattaneet tukkeutua puiden juurista. Itselläkin pelloksi palauttaminen on ollut mielessä päätehakkuiden jälkeen, jos tilanne sitä silloin suosii. Saahan ne pellot taas metsitettyä uudelleenkin, jos muoti taas muuttuu. Onhan Suomen itärajaakin muutettu eri paikkaan tähän mennessä jo 17 kertaa!
Peltoa on jo puolimiljoonaa hehtaaria liikaa. Meillä on jatkuvasti ollut viljan vientitarvetta ja taas on syksyllä, kun näyttää tulevan hyvä viljasato. Sadoille ei ole varastotiloja riittävästi. Suurin osa viljasadosta on rehuviljaa, kun Suomen olosuhteissa huippulaatuista leipäviljaa ei oikein kasva. Syksyt on liian kosteita ja kylmiä.
Markkinataloudessa hinnat ohjaa kulutusta, kun nuo järjettömät energiahinnat jatkuvat, täällä Pohjolassa taloudellinen toiminta vähenee. Ei tarvita lisää kulutusta ja talouskasvua, vähempikin riittää, kun ei ole väestönkasvukaan, mikä on erittäin hyvä asia.
Viljan hinta kohoaa jatkuvasti, kun monissa maissa varaudutaan ruokapulaan Ukrainan kriisin takia. Silloinko pitäisi viljelyä ja peltoja vähentää ? Rehuviljaakin tarvitaan eläinten ruokintaan jatkossakin.
Jos kunnon pula koittaa niin rehunsyöjät laitetaan kattilaan, jatketaan kasvislinjalla. Näin ohjeistettiin poikkeustila -kurssilla. Se on kai sialla heikko hyötysuhde käyttää ohraa vaatii ainakin hienoksi jauhamisen. Naudatkin olisi lopettavaa mutta nykyisin on paljon laiduntavia elikoita jos ne sitten jäis. Lopuksi pitää turvautua hanhipaistiin niitä kai riittäisi paririksi juhlahetkeksi.
Suomalaisella kauralla on kysyntää maailmalla. Miksi yrittää kasvattaa vehnää, kun se on epäterveellistä ja lisäksi lähinnä rehuviljaa. Kasvatetaan Kauraa, Ruista ja Ohraa sen mukaan, miten on tarve. Pullamössö-porukat voivat tuontivehnällä saada itseään hengiltä. Ylijäämäviljasta voi tehdä olutta ja viinaa, myös perunasta.
Lihansyönti on turhaa, Kanoille voisi tuottaa kotimaista rehua. Muna on poikaa!
Tiiättekö miksi broilerin lihan hinta ei alkuun kaupassa noussut kuten teki useimpien muiden elintarvikkeiden hinnat ?
Suomalainen kananmuna on salmonellavapaana tavanomasta eu-munaa parempaa , ja lihatuotteetkin on erikoisen hyviä verrattuna esim. keski-eurooppalasiin tuotteisiin , kun täällä käytetään paljon vähemmän lääkkeitä eläinten hoidossa. Päästövouhotus kotimaisen lihan käytön suhteen, jos niin voi sanoa, on varmasti joillain keppihevosena oman maansa tai firmansa tuotannon markkinaprofiilin ja myyntihintojen nostamiseen.
Ja kaurapuuro on eetvarttia kotimaisesta kaurasta tehtynä. Samoin esim.ohrasta tehty talkkuna on herkku jota ei kovin paljon mainosteta, ei siksi ehkä tunnetaakaan kovin laajasti. Kotimaassa lähiruoaksi nekin talkkunasohrat ainakin ennen kasvatettiin . Mutta kun pussi talkkunajauhoja kustantaa kaupassa n. 5 -7 € ja viljelijä saanee kilosta ohraa jotain 20-30 c , niin ei ehkä tuottajia riitä kovin kauaa vaikka menekki olisikin – ja varmaan onkin (kauppojan hyllyjen sen tuotteen osalta nopeasta tyhjenemisestä päätellen) hyvä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään