Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Nyt kun olen ukrainalaisten ja venäläisten kanssa raataillut, niin tuntuu, että suomalaisilla on paljon kiihkeämpi asenne tähän sotaan kuin varsinaisilla asianosaisilla. Tavallisilla ukrainalaisilla on hyvin monilla venäläisiä sukulaisia, ystäviä ja tuttavia lähes kaikilla. Ei siellä venäläisiä tai ukrainalaisia vihata, kun taas suomalaisilla tuntuu olevan hyvinkin vihamielinen asenne venäläisiin. Täytyy muistaa että sodassa ovat siellä kiihkeimmillään ne ääriainekset molemmilta puolilta. Ukrainasta se tietty blokki ja Venäjältä se tietty hallitseva blokki. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin täällä nähdään. Venäläiset mummot eivät rauhaa tuo, hehän muistelevat neuvostoaikoja lämmöllä ja ihmettelevät että miksi maat ovat edes eronneet. Myös ukrainan mummot muistavat neuvostoajat hyvällä.
Aina välillä miettii, mikä on ammattikirjoittajien taksa. Meneekö palstamillimetrien mukaan vai ihan tuntilasktuksella? Hyödylliset hölmöt ovat tietenkin asia erikseen niihin kuulun itsekin, kun tänne kirjoittelen.
Mutta hieman käsiteltyihin aiheisiin liittyen. Ihmetyttää tuo Tolopaisen logiikka koskien pohjoismaisia sähkömarkkinoita, jotka myös etelään päin ovat kaapeloidut.
Jos Suomessa on tänäänkin ollut koko päivän tuon n. 2000MW vajausta omasta tuotannosta, niin olisiko asia pitänyt ratkaista
a) rajoittamalla kulutusta
b) lisäämällä omaa tuotantoa ottamalla varavoimaloita käyttöön vai
c) tuomalla sähköä?
Uskoisin, koska markkinat toimivat on päädytty halvimpaan ja helpoimpaan ratkaisuun – tuomaan sähköä.
Koska huomiseksi on luvattu tuulista päivää ja markkinat toimivat, niin sehän näkyy jälleen sähkön hinnassa.
Mutta tämä täytyisi kyllä jo kehystää, psoittaa kyllä sen tason osaamista, että oksat pois!
”Saksassa valtaa pitää hallitus eikä yhtiöt, niillä ei ole samanlaista rahastusoikeutta energiasta kuluttajilta kuin Suomessa.”
Puuhastelijalta on jäänyt monta asiaa huomaamatta, kun on niin ahkerasti työnmelskeessä päivittäin. Sähkön korkeaa hintaa perustellaan tuontitarpeella. Tuontia säädellään esim. vesivoimalla, Suomessa atomivoimaloiden tehonsäätely on kielletty, niitä saa ajaa joko 0 tai 100%. Suomessa on lähes kaikki hiilivoimalat suljettu, kun ei ole haluttu pitää omaa tuotantokapasiteettia niin suurena, että se riittäisi koko ajan. Tuontisähköllä ansaitaan rahaa ja tuetaan ruotsalaisia. Jos politiikkana on pitää varavoima ulkomailla, miksi hinnoitellaan sähkö kuten kaikki olisi tuotettu maakaasulla. Pohjoismaissa sähkön ei pitäisi olla yhtä kallista kuin Saksassa, kun siihen ei ole mitään tuotantokustannuksiin perustuvia syitä.
Nykyaikaisilla karjatiloilla voidaan sähköyhtiöiden valtaa tasata puolen vuoden ajan aurinkopaneeleilla ja talviaikana tarvittaessa varavoimaloilla, jotka ovat välttämättömiä jo sähkökatkojenkin varalta. Tavallinen asujakin voi vaikuttaa sähkönkäyttöönsä aivan ilmaisillakin keinoilla.
Sähkökuluissa voi säästää esimerkiksi lataamalla sähköautonsa yöllä halvan sähkön aikaan.
Olen ollut siinä uskossa että meidän korkea sähkön hinta johtuu viennistä eikä tuonnista. Meiltä viedään kallista etelään ja tuodaan halvempaa Ruotsista. Perussyy on siis Putinin sota Ukrainassa.
Biokaasureaktorit tuottaa joillakin suurimmilla maatiloilla sähköä/biokaasua yli oman tarpeen ja samalla hajutonta lantaa. Lisäksi kuivatettu jäännös sopii esim. karjan kuivikkeeksi.
Yökäyttö säästää sähkölaskussa varsinkin, jos on pörssisähkön hintaan sidottu sopimus. Siirtohintaan sillä eikä sähkön säästölläkään ei voi kovin paljon vaikuttaa, kun usein suuri osa siirtolaskusta tulee sen perusmaksusta.
Helen ostaa kohta paljon tuulisähköä Pohjanmaalta. Sehän on päästötöntä jos ei laske mukaan pitkän siirtomatkan aiheuttamia päästöjä ja tuulimyllyjen aiheuttamia muita päästöjä kuin itse sähkön tuottamisesta tulevia.
Toisaalta Suomessa ja Pohjoismaissa sähkönkulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien. Koko ajan valmistuu lisää tuulivoimaa, niin miten voidaan puhua sähköpulasta. Vuoden lopussa tuulivoimaa on 4500Mw. Ei venäläistä sähköä täällä tarvita, eikä maakaasua. Suomen tarvitsemat pienet hiilivetymäärät saadaan helposti hankittua spot markkinoilta.
Mitään halpaa yösähköä ei enää myydä, eikä omakotitaloon kannata ostaa kuin yleissähköä. Vielä 80-luvulla sähköyhtiöt tarjosivat sähkösopimukseen tehonrajoituskorvausta, jos hyväksyi sen sai alennusta perusmaksuun.
Pörssisähkön mukaan sopimuksen tehneet maksaa yösähköstä ( 2-5 h ajan) vain murto-osan päiväsähkön hinnasta. Päivällä voi olla hinta korkeimmillaan 30-60 c/kWh ja yöllä 3-7 c. ( tänä kesänä).
Päivähinnalla ei ole mitään ylärajaa pörssissä, se voi olla yli euro kWh kuten viime talvena. Pörssisähköön ei pitäisi kenenkään enää sortua, onhan tuosta varoitettu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään