Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Rukopiikki on siinä mielessä oikeilla jäljillä, että kyllä läntinen sotilasyhteistyö tuo lisää monenlaista taloudellista toimintaa Suomeen, ja monesti vielä sellaisille seuduille, jossa on muuten hiljaista. Oma lukunsa on suomalainen aseteollisuus, jolle avautuu nyt yhä uusia markkinoita. En itse ole mikään sotaintoilija enkä asemies, mutta rahan päälle mielestäni ymmärrän. Jos tämä Suomi aiotaan pystyssä pitää, niin kyllä talouden pitää pyöriä ja kasvaa, muuten tulee narunpää vetävän käteen. Ei vain metsiä museoimalla ja pelkkää velkaa ottamalla voida kovin kauan täällä enää jatkaa. Talouden realiteetit ovat kadonneet ministerien käsilaukkujen pohjalle huulipunien ja muiden pikkutavaroiden sekaan.
Kyllä visalla on jääny hirviät tukiaiset saamatta kun ei ole lappiin muuttanu. Valtio maksoi ennen metsänuudistuksetkin. Täällä ei oo viime vuosina ollu kovinkaan hiljaista kun etelän ihmisiä on pyöriny telttoineen ja kapsäkkeineen metsät ja tunturit täynnä.
Valtio maksoi ennen ”Lapin lain” perusteella vajaatuottoisiksi hakattujen metsien uudistamiset.
Samoin tehtiin myös täällä Etelässä, mutta perusteet olivat sellaiset, että oikeasti piti metsä vajaaksi hakkaajan joutua ”Vihreän veran ääreen” hakattuaan metsän malliin, jota sanottiin ”Hävityshakkuuksi”. Jos pystyi todistamaan, että”En minä, mutta poijjaat” – olivat metsän hävittäneet, niin pelastui. Nykyään sen hävityshakkuun tekee Mopokuskit, eikä heitä linnaan panna – vankilat olisivat mopokuskeja täynnä, jos lakia luettaisiin ”kuin silloin ennen”
Maksettiinhan sitä ennen kuljetustukeakin niille Lapin puille, jotka rahdattiin tänne etelään. Hirsitaloteollisuuden ei kannattanut käyttää etelän puita, kun Lapin tiheäsyiset männyt sai tehtaan pihaan halvemmalla. Valmiit hirret ja muut puuosat rahdattiin sitten asiakkaille Japaniin ja Eurooppaan.
Ne hallit ovat jo n. kolmannen konkurssi kierroksen jälkeen muussa käytössä tai purettu.
Puun kohtuullisen hyvä hinta johtuu vain ja ainoastaan venäjäpakotteista sekä ilmastotoimista.
Halleja tulee ja menee, jossain on jopa joku halli purettukin. Konkurssien jälkeenhän monesti vasta se oikein kannattava liiketoiminta alkaa. Minä tarkoitin puilla lähinnä tukkipuita ja niiden hintaa pidemmältä ajalta. Eihän pakotteet ja ilmastotoimet ole vaikuttaneet juurikaan muuhun kuin koivun hintaan. Isot markkinat määräävät Suomen puunhinnat.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään