Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Onneksi Suomessa vielä saa muutakin kuin Kiinassa tehtyä. Jatkossa vielä toivottavasti suhteessa enemmän kun kauppiaat huomaavat kuinka paljon Kiinan uhittelu saa kuluttajat karsastamaan kiinalaisten tekeleitä.
Suomestahan melkein kaikki on siirretty halvempiin maihin. Liian korkea verotus ja liian korkeat palkat jne. Suomalaiset ovat eläneet velaksi ja tottuneet liian korkeaan elintasoon. Sellaiseen jota ei ole ansaittu. Palkkojen pudotus ja elintason lasku edessä. Kyllä sitä vähemmälläkin pärjää.
Saas nähdä minkä verran on korjattava elintasoa. Suomalaiset kyllä pärjää. Tärkeintä etteivät sitä korjausta tule yrittämään venäläiset Ukrainan malliin. Muutaman bkt-prosentinkin lisäys puolustusmenoihin olisi pieni hinta suhteessa mitä venäläisten ryöstöretki voisi maksaa.
Metsätalouteen Ukrainan kriisillä on kriisin kestäessä todennäköisesti erilainen vaikutus kuin kriisin jälkeen.
Nyt, kriisin aikana, panostetaan sotaan, jolloin rakentaminen hiipuu, mikä vähentää sahatavaran kysyntää ja laskee hintaa. Energiapula sen sijaan nostaa energiapuun kysyntää ja hintaa sekä myös kuitupuun hintaa.
Jos Ukrainan sota loppuu niin, ettei Venäjän valtaan joudu merkittäviä Ukrainan alueita, käynnistyvä jälleenrakennus nostaa huomattavasti sahatavaran kysyntää ja hintaa etenkin Euroopassa, koska Venäjän osuus tämän alueen markkinoilla pysyy vielä pitkään olemattomana. Myös Turkin maanjäristyksen jälleenrakennus vaikuttaa asiaan. Turkkiin Venäjä kylläkin toimittanee sahatavaraa merkittävästi.
Jos Venäjä valtaa suuria alueita Ukrainasta, valtaa se samalla alueita, joilla on suurimmat tuhot. Niiden korjaaminen jäänee Venäjän huoleksi eli jäävät pitkäksi aikaa korjaamatta. Muun Ukrainan korjausurakat nostavat jonkin verran puutavaran kysyntää Euroopassa, mikä nostaa hieman tukkipuun hintaa. Energia- ja kuitupuun hinta nousee edelleen myös hieman.
Turkki siis käy kauppaa ja kaveeraa Venäjän kanssa, eli ei ole samassa pakoterintamassa lännen kanssa. Turkki heikentää lännen turvallisuutta tässä kohtaa, vaikka pitää toisaalla ääntä terrorismin torjunnasta. Venäjän toimet Ukrainassa ovat terrorismia. Eikö Erdogan sitä näe, ja sitä että Venäjä on uhka myös heille. Tulisiko muut NATO-maat Turkin avuksi hädässä?
On tuossa vain vissi ero. Venäjän sota ei hetkauta Turkkia koska ovat jo pitkään olleet hyvissä taloudellisissa sekä sotateollisessa yhteistyössä. Turkki mieltää vain omaan maahansa ja kansaansa kohdistuvan terroriksi. Ehkä voisimme ottaa suomessakin opiksi. Miksi yritämme seota toisten sotiin. Muut Naton maat ovat jo hädässä auttamassa Turkkia maanjäristysalueilla. Tämä maailmanmeno ei aina ole niin mustavalkoista kuin meillä tupataan näkemään. Ei ole vain hyviksiä ja pahiksia vaan yleensä kaikki ominaisuudet löytyy tarpeen mukaan joka maasta. Meilläkin militarisoirutaan siihen malliin että pysyykö homma missään hallinnassa. Epäilen vahvasti uutta rähinäintoa heikennetyn Venäjän suuntaan. Kumpi sen aloituksen tekee on aivan sivuseikka.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään