Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Joillakin tuntuu olevan omista luotettavista lähteistä sellaista tietoa venäjän kyvykkyyksistä jota on hankala haastaa kun omat lähteet kertovat venäläisten tuovan rintamalle 60-vuotta vanhoja panssareita ja osalle mobikeista ei kerrota olevan antaa lapiota (vanha tanskalainen design) kummempaa aseistusta. Lisäksi osaavia sotilaitakin on kaatunut paljon, joten mobilisoitujen kouluttaminen voi olla haastavaa. Näiden tietojen pohjalta voi kuvitella sotavoiman suunnan olevan laskeva.
Ukrainan puolelle vastaavasti virtaa tuhovoimaisempaa työkalua pidemmällä kantamalla ja joukkoja koulutetaan länsimaisten ammattilaisten toimesta. Ukrainan on arvioitu pystyvön mobilisoimaan 4,5 miljoonaa sotilasta, joten eivät ole nekään heti loppumassa.
Olisi mielenkiintoista lukea mikä on se venäläisten käyttöönottamaton kyvykkyys, jolla meinaavat tilanteen kääntää edukseen rintamalla. Venäjä ei voi hävitä usko ei välttämättä riitä.
Venäjän sotatarviketeollisuus voi olla kyvykäs ja alamaista populaa riittää rintamalle lähetettäviksi? Se kyllä hieman huolestuttaa alkaako venäläispakolaisia kohta tulvia itärajan kautta meille, kun kaikkia ei vieraalla maalla sotiminen innosta.
Viimeisissä kutsunnoissa Venäjä otti palvelukseen yli 130 000 varusmiestä. Nämä ovat tulossa keväällä rintamalle. Lisäksi osa liikekannallepanossa otetuista on vielä koulutuksessa. Miehet ei Venäjän armeijalta lopu.
Venäjä on sotataloudessa. Uusia hävittäjiä on pystytty luovuttamaan ilmavoimille koko ajan. Lisäksi uusinta T90 versiota valmistuu tuotantolinjalta koko ajan. Samoin kuin muuta aseistusta. Arvokkaimmat komponentit on sellaisia että ne kulkevat rajojen yli diplomaattisalkussa. Lisäksi niistä on ollut varastoja.
Eikös kuitenkin aseteollisuuden osalta olla aivan eri mittaluokassa kun verrataan mitä reilut 50 sotilaallisesti Ukrainaa tukevaa maata pystyy tuottamaan. 30% venäjän valtion budjetista, joka kaiketi nyt menee armeijalle, ei kuitenkaan ole Espanjan kokoisella taloudella niin ylivoimainen summa että määrä korvaa laadun malli kääntää suunnan pidemmässä juoksussa? Jos tiedot ammuspulasta ovat totta niin ei sekään oikein tue ajatusta että venäjä jyrää ylivoimaisella sotateollisuudella.
Olisko Toloppa silloin ollut sitten parempi että suomen johdon jääräpäisyys olisi tehnyt sen että neuvostojoukot olisivat vallanneet koko maan.
Näkyy luetun vain Putinin kirjoittamaa historiaa.
Suomi pysäytti ja kulutti loppuun Neuvostoliiton hyökkaysjoukot Kannaksella 1945 eikä uusia joukkoja Neuvostoliitolla ollut lähettää jatkamaan hyökkäystä, kun pääpaino sodassa oli kilpajuoksu Berliiniin.
Neuvostoliitto oli näin valmis rauhaan, kun siinä hetkessä nähtiin ettei Suomea voi vallata.
Jos Neuvostoliitolla niillä käytettävissä olleilla hyökkäysjoukoilla olisi ollut voimaa valloittaa Suomi, niin se olisi tehty, vaikka kuinka Suomi olisi halunnut tehdä rauhan.
Ukrainan sotaa on mielellään verrattu Suomen talvisotaan. Talvisota päättyi, koska molemmat osapuolet olivat valmiita solmimaan rauhan. Suomi siksi, että armeijan kestokyky alkoi olla lopussa. Joidenkin arvioiden mukaan 2-3 viikkoa olisi kyetty taistelemaan ennen rintaman lopullista murtumista.
Miksi sitten Stalin teki rauhan, kun voitto oli käden ulottuvilla? Koska pelkäsi joutuvansa sotaan länsiliittouneita vastaan. Ranskassa ja Iso-Britanniassa oli lopulta saatu lähes välitön valmius Suomen avustamiseen sotilaallisilla operaatioilla. Materiaaliavun lisäksi joukkoja olisi suunnattu Lappiin (jossa samalla olisi käännetty Ruotsin malmivarannot pois saksalaisten ulottuvilta) ja kokonaan uuden rintamasuunnan avaaminen Kaukaasian suuntaan mm. Turkin kautta. Operaatioon kuului mm. Neuvostoliiton öljykenttien pommittaminen.
Mitä sitten tulee Ukrainan sotaan, niin selvää on, että molemmat osapuolet ovat kärsineet raskaita tappioita. Venäjä lähti sotaan parhaiten varustetuilla ja koulutetuilla joukoillaan, joissa oli runsaasti vakinaista henkilökuntaa.
Näin ollen rivistä on poistunut sitä parasta kalustoa ja juuri sitä porukkaa, joka kykenisi parhaiten koulutttamaan palvelukseen otettavia reserviläisiä. Nyt on sitten otettu käyttöön vanha neuvostoliittolainen sodankäyntitapa, jossa määrä korvaa laadun. Rajoitteensa tälle sodankäyntitavalle tuo se, miten kalustotappiot kyettäisiin korvaamaan kalustolla, joka kykenisi kilpailemaan lännestä virtaavan modernimman kaluston kanssa. Eniten toivotaan, että Ukraina ja ennenkaikkea sen liittolaiset väsyvät ensin.
Henkilötappioistahan ei juurikaan tarvitse välittää niin kauan kun maassa ei ole aitoa toimintakykyistä poliittista oppositiota. Wagnerin johtajan esiintymiset ja monet kummalliset kuolemat viittaavat siihen, että ”maton alla” tapahtuu kyllä jotain.
Ukrainaan virtaa moderninpaa kalustoa ja monenlaista muutakin apua josta on suurta apua. Tärkein kysymys lienee se, että mitä tällä avulla saadaan aikaan. Jos menetettyjä alueita ei saada vallattua merkittävästi takaisin voi sotaväsymys iskeä ja poliitttinen paine rauhantekoon kasvaa huomattavasti.
Kuten talvisota, niin Ukrainan sotakin on osa isompaa kansainvälistä konfliktiä ja ratkaisukin tapahtunee jossain muualla kuin yksittäisessä taistelussa.
Kestää Ukrainan sota miten kauan tahansa, on sillä Venäjälle peruuttamattomia negatiivisia seurauksia. Parhaassa iässä olevia nuoria miehiä kuolee ja vammautuu, mutta vielä isompi merkitys on jälleen kiihtyneellä maastamuutolla, jossa lahjakkaampaa väkeä siirtyy länteen, etupäässä Yhdysvaltoihin. Venäjän johtajat on aina itse aiheuttaneet maansa ongelmat, ja kansa joutunut jälleen niiden seuraukset kärsimään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään