Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
”Tolopan Kiia on vain kesäkiesi kun ei saa talvella käyntiin. Siihen mennessä biohajoava diesel on jo kelvatonta sontaa eikä Koreankippana enää käynnisty kesälläkään.”
Suuri vaara olemassa, että näin käy.
Mutta olisiko Tolopaiselta otettu jo kortti kuivumaan? Raahessa” hörhöjä” riittää.
Niinpä näyttää hörhöjä riittävän muuallakin. Eivät ole Raahen yksinoikeus, vaikka siellä paljon onkin Rautaruukin päästöjen vammauttamia.
Aikamoista hörhöyttä vaaditaan Putlerin politiikan kannattajilta, mutta kaikesta huolimatta hän ei ole vieläkään onnistunut uskollisimpia kannattajiaan karkottamaan. Ilmeisesti menisivät vaikka sähkötuoliin Fyrerinsä puolesta.
Kannattaa tällaisina aikoina lukea myös historiaa. Kiovan Rus, Pultavan taistelu, Toinen maailmansota jne. Suomalaisia on ollut taistelemassa Ukrainassa ainakin Pultavassa 1709, jossa Ruotsin häviö aloitti Venäjän suurvaltakehityksen ja Ruotsin taantuman. Peter Englundissa kirjassa Pultava, on vihjailtu että suomalaisten sotilaiden juopottelu aiheutti osaltaan tappion. Kuningas Kaarle XII pakeni Turkkiin.
Vuosina 1941-43 suomalaisia SS-miehiä oli taistelemassa Ukrainassa.He todistivat tällöin mm. juutalaisten teloituksia Lvivssä jossa oli suuri juutalainen väestö.
Eikö nykyhistoria kelpaa, joka päivä näemme venäläisten sotilaiden tekemiä raakuuksia. Kuka niistä vastaa. Miksi ammuskelevat huvikseen siviilejä ja heidän omaisuuttaan. Mikäs tuossa realistisessa kuvassa on propakandaa. Jos Harjavallassa teloitetaan ihmisiä onko se propakandaa, vaikuttaako maantieteellinen sijainti vai tekijät.
”Vuosina 1941-43 suomalaisia SS-miehiä oli taistelemassa Ukrainassa.He todistivat tällöin mm. juutalaisten teloituksia Leiviskä, jossa oli suuri juutalainen väestö.”
Mukana oli myös suomalaista aliupseeristoa sekä jokunen upseeri. Ei niillä ollut julmassa saksan sotakoneistossa muuta mahdollisuutta kuin totella. Varmasti oli myös suomalaisia hirmuteoissa mukana. Suomalaiset olivat julmempia sotavankeja kohtaan kuin muut maat.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään