› Keskustelut › Puukauppa › UPM kampanja.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)
1 2 3 … 6 7 8 9

  • UPM kampanja.

    Sent on: 6.6.2019, 20:50

    Osui korviin radiosta mainos, jossa UPM tarjoaa 100e metsänhoitoseteliä, yli 400 kuution kaupoista. Onkohan tämä nyt mietitty tarkkaan? Mielestäni luo varsin kitsaan vaikutelman. 400 kuutiota on kuitenkin ihan kelpo leimikko. Vähintään 500e tai 1 ha taimikonhoitoa olisi luonut hyvän vaikutelman.

    Tekijä
    ChesterC
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Tolopainen 8.6.2019, 13:57

    Jos metsuri motokuski löytää Kemera säännöistä määrittelyn pienpuulle, niin voisi kertoa. Niin esimerkiksi viime talven harvennushakkuusta tulee Kemeraa, siitä korjattiin myös tukkikokoista puuta.

    Metsuri motokuski 8.6.2019, 14:00

    Niin pienpuun määritys löytyy kemerassa jäävän puun maksimi paksuudesta. Muistaakseni se on myöhemmässä kemerassa 16 cm rinnankorkeusläpimitta ,joten eipä taida tukkipuuta sellaisista metsistä tulla.

    Eli teillä oli tähtäin saada kemera tuki ja poistitte tuki ”silmissä” parhaat valtapuut pois. Käyhän se niinkin. 🙂

    Tolopainen 8.6.2019, 14:02

    Niin taitaa tulla, jos joukossa on muutama isompi. Rahat kasvaa nopeammin tilillä kuin metsässä.

    Timppa 8.6.2019, 15:48

    Tolopainen  taitaa olla Arvometsän toimeksiantaja.  Sen firman kssvatusohjeissa neuvotaan menettelemään siten, että ensiharvennusta myöhennetään niin paljon, että saadaan tukkia.  Siis hakataan paraskasvuiset puut pois.

    Meidän kuusikot ensiharvennetaan 30-vuotiaina jolloin puuta on 150 m3/ha ja poistettavat (siis pienemmät) kuuset n. 90-litraisia.  Mikä sitten lienee totuus.  Meikäläinen uskoo, että niistä jätetyistä parhaista puista saadaan päätehakkuuseen mennessä paras tuotto.  Ei niistä kahteen kertaan valkatuista huonoimmista puista, joiden kasvuvoiman ovat myöhässä olevat harvennukset lisäksi vieneet.

    Yläharvennuksessahan  perusolettama lienee, että kaikilla puilla on samat kasvugeenit.  Tätähän ei  liene millään tutkimuksella vahvistettu.  Päinvastoin.  Juurihan julkistettiin tutkimus, että saman näköisillä kuusen paakkutaimilla oli juurien määrässä  suuria eroja.   Tutkijat päättelivät, että runsasjuuriset ksasvavat paremmin.  Tästä  meikäläinen päätteli, ettei yläharvennusta kannata käyttää, jos aikoo pitkäjänteisesti kasvattaa kunnon metsiä.

    Tädstähän olen aiemminkin kirjoittanut.

    sitolkka 8.6.2019, 16:33

    Missä pankissa tilille maksetaan nykyään niin hyvää korkoa?

    pihkatappi pihkatappi 8.6.2019, 18:33

    Keskihinta on kaikkien tiedossa ensiharvennukselle, eli hintaryhmä 1. Onko hintatilastossa määriteltynä myös yhteisesti sovitut eri hintaryhmien ominaisuudet? Kaikilla kuviot eivät ole standardin mukaisia, melkoinen ero hinnassa, miten hintaryhmä määritellään.

    Puuki 9.6.2019, 06:37

    Yksi yläharvennus ennen päätehakkuuta lisää kiertoajan nettotuloja, jos metsä on hoidettu ja suht. tasakokoista. Jätetään pääasiassa lisävaltapuita  eikä PPA:ta lasketa liian alas .  Jos harvennus tehdään liian voimakkaana esim. 50-60% PPA:sta pois, kasvu kärsii liiaksi kuusikossakin.

    Kun uudet kemerasäännöt tuli voimaan n. 4 vuotta sitten, niissä oli nmh-pienpuulisä niillä ehdoilla, että min 25m³(pohj.) tai 35 m³/ha energiapuukäyttöön, omaan tai myytynä. Jäävän puuston max lmp alle 16 cm. Tais olla vielä min poistuma 1000 kpl/ha (tai sitten se oli 1500 kpl).

    Kantohinnat muuttuu joillakin yhtiöillä (ainakin SE) leimikon tot.korjuukulujen mukaan suoraan.

    Tolopainen 9.6.2019, 06:48

    Mistä keksit tuon energiakäytön, pienpuulle ei ole sitä Kemera ehdoissa, voi tehdä ihan mitä haluaa noille kerätyille puille.

    Puuki 9.6.2019, 07:01

    En keksinyt sitä. Muistan hyvin sen olleen ainakin silloin niissä uusissa ohjeissa.

    Tolopainen 9.6.2019, 07:06

    Taisivat ne ohjeet mennä uusiksi metsäteollisuuden vaatimuksesta, kun enää sellaisia ei ole. Pienpuukin voi olla vaikka tukkikokoista, kukaan ei osannut Metsäkeskuksessa sanoa mitä se tarkoittaa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)
1 2 3 … 6 7 8 9