Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jo ammoisista tervanpolttoajoista lähtien Suomalaisen metsänomistajan rooli on ollut palvella teollisuutta. Eipä olisi Englannin, Hollannin, Ruotsin tai Ranskan laivastot pysyneet pinnalla ilman Suomalaista tervaa ja pikeä. Tuskinpa siitäkään kaupasta jäi mirään jälkipolville mainittavaa, voiton kääri Tukholman kauppiaat. Mikä se on tähän päivään muuttunut, metsäteollisuuden omistus valtaosin ulkomailla, mm ST maksaa veronsa Ruotsiin, ei latiakaan Suomeen. Me ollaan läpi historian hyväuskoista ja höplästä vedettäviä, teollisuus määrää kaikki ja on maksavinaan jotain, eihän puun realihinta ole noussut moneen kymmeneen vuoteen, päinvastoin. Ei kannata myöskään pitää älämölöä esim jatkuvasta kasvatuksesta, sehän on laillinen menetelmä yksi muiden joukossa ja on vapaus jokaisen sitä harjoittaa
Se, että väitätte E. Lähteen ja jk olisi aiheuttanut nuo tyvilahot, huonon kasvun, koivun katoamisen , hirvivahingot, itämisongelman ja ym.
Sekään ei sovi teille, että 50 luvulla järki ei ollut kehittynyt. Pakotettiin hävittämään parhaassa kasvussa oleva koivikko ja lahjoittamaan töineen molokin kitaan. Tilalle piti ostaa närettä ja istuttaa. Teollisuus tarvitsee puuta sanoi, Metsäkeskuksen teknikko uhkaustensa väliin. Vesonta nm alaharvennuksineen jätti avoimia kantoja pilvin pimein joista lahotus on levinnyt. Se ei johtunut eikä hirvi tuhot jk nykyisestä menettelystä.
Hs kommenteissa on uskomustiedon joukossa : Uusimman ja ainoan Suomessa tehtyihin mittauksiin perustuvan tutkimuksen mukaan 35 vuoden iässä jatkuvalle kasvatukselle muutetun metsän puutuotos on kiertoiän loppuun mennessä noin viidenneksen pienempi kuin avohakkuuna hoidetun.
Olen varma, ettei puut tiedä menetelmistä sitäkään millä nimellä metsää käsitellään ja luo sen mukaan lustoja . Ja tuo 35 on täyttä hölynpölyä, siinä ajassa on jk metsästä myyty jo kolmekertaa 4300 eurolla/ha puuta yht 12900 €. Jk ssa ei mitään kiertoikää ole 60 vuodessa on myyty 5x 4300 e. Eikä ole tarkoituskaan pitää metsässä massiivisia omaisuuksia alttiina tuholle. Väite tutkimuksen ”ainoa” on myös hölynpölyä kai herännyt jostain patologian laitokselta.
Puukin tuottavuuden parannukset muistuttaa jk . Siitä jos sais 30 vuoden taantumajakson häivytettyä niin vaikuttais lupaavalle!
Perustele Perko miksi jatkuvassa kasvu olisi parempi. Jaksollisen mallin kauan käytössä olleet kasvua parantavat keinot eivät ole avohakkuuttomassa metsätaloudessa lainkaan käytössä, paitsi lannoitus lienee sallittu.
Jos lähdetään sekametsästä liikkeeelle, jonkin aikaa homma voi toimia jotensakin hyvin ja ehkä kuusen taimiakin syntyä. Puhtaan kuusikon alle ei enää yleensä kovin hyvin synny ja metsikkö joudutaan vetämään harvaksi että saadaan valoa metsänpohjaan. Tällöin kasvupaikan puuntuotoskyky ei enää ole täyskäytössä.
Sen kumpi menetelmä on parempi tietää vaan sellainen netsänomistaja joka niitä oikeasti tekee, mututieto jota pääosin näilläkin palstoilla sumeilematta viljellään ei pitkälle kanna. Myös se että miten määritellään paremmuus ratkaisee paljon.
Jk:een liittyvät odotukset on usein liian optimistisia. Esim. pienaukkojen taimettuminen rehevillä kasvupaikoilla. Siitä on omakohtaistakin kokemusta , että ei toimi . Tuotostutkimukset (esitykset) vertailtessa tasaikäiseen on yleensä jo etukäteen saatu lähtöarvojen valinnalla jk:n puolelle. Ainakin ne muutamat joihin vuosia sitten tutustuin. Vertailu aloitetaan tavallisesti optimoimalla jk:a tilanteesta, jossa on jo vähintään ~ rk-pituinen taimikko olemassa. Mikäs siinä jos se on oikeasti olemassa mutta ei ole läheskään aina. 10cm pitusten taimien kasvu 1,3 m rk-kokoon kesti Metlan jk:n kestokoealoilla keskimäärin 42 vuotta. Tasaikäisen metsän optimaalinen kasvatusketju sen sijaan on unohtunut koska vertailuissa on tehty vain alaharvennuksia ennen päätehakkuuta ; ei yläharvennuksia jotka nostaa NNA:a tasaikäisessä vaihtoehdossa. Myös viljelyn jalostushyödyn, oikeanlaisen maanmuokkauksen ja alkuperäsiirron tuomat kasvulisät jää pois laskuista, kun kerrotaan kokonaiskasvun olevan joskus jopa parempia jk:n metsässä. Sekapuustorakenteen aikaansaaminen ja säilyttäminen on myös eräs jk:n heikkous. Juurikääpäriskin lisääntyminen toinen. Ne ei näy tuotosvertailuissa mutta vaikuttaa muuten paljon tulevaisuuden metsiin ja niiden selviytymiseen. Hyvää jk:ssa on toki myös olemassa. Peitteisyyden säilyminen puistometsissä ja jossain tapauksissa valmiiksi erirakenteisen turvemaametsän hoitoon sopiva menetelmä. Kangasmaillakin toimii jossain tapauksessa, jos alikasvos on riittävän hyvä, sopiva kasvupaikka eikä ole vaaraa juurikäävän leviämisestä jatkokasvatettaviin puihin.
Onko tämä jonkinlainen velvollisuus pitää yllä nekatiivisuutta jatkuvaan kasvatukseen, ei sellaista keskustelun avausta ole ettei jotain vääntöä olisi. Tietysti ymmärrettävää ja inhimillistä jos oma etu tarvitsee avohakkuuta tai sen kautta tulevaa viljelyketjua
Teimme puukauppaa tarkoituksena oli jatkuva kasvatus. Ohjeet laadimme paikallisen yhdistyksen asiantuntijan kanssa ja ne olivat mielestämme todella hyvät ja tarkat.
MUTTA mitä tekikään työnsuorittaja? Hakkuu alkoi lauantai aamulla ja jo samana päivänä näytti että nyt menee päin honkia. Huolestuneena lähettelin s.postilla kuvia hakkuunvalvojalle tärveltyneistä puista, yritin tavoittaa puhelimitse, lupauksesta huolimatta yhteyttä en saanut.
Arvokkaan metsän järeiden puiden juuret ajettu ”kuralle”, joissakin tapauksissa iso metsäkone oli ajanut jopa 10 cm etäisyydeltä puunrungosta, ajourat ovat järkyttävän syviä. Moton jälkeen tuli ajokone ja urat senkun syveni ja vahinkoa tuli lisää. Puita kaadettiin toisia puita päin, jolloin tuli tilanteita että ylimääräisiä puita jouduttiin korjaamaan pois vahingoittumisen takia (puut kaatui juurineen) Järeät puut vedettiin Motolle päin kasvavaa puunrunkoa pitkin, jolloin kuoret vahingoittui ja nekin puut olisi pitänyt kaataa pois, tyvijuuri vahinkoja tuli em.syystä. Suurien puiden oksat raapi pystyyn jäävien puiden rungot, oksat ja latvat katkeili. Miksi kaadettiin toisia puita päin, vaihtoehto oli .Pystyyn jäi kaksi-/kolmehaaraisia puita, vaikka ohjeen mukaan ne piti poistaa. ”Tyvirutto” uhkaa tätä entistä metsää, mitä siitä onkaan jäljelle muutaman vuoden päästä?
Firman mies teki pyynnöstä vahinkotarkastuksen, mutta lopputuloksen arvaatte.
Tämä piti olla vaihtoehto avohakkuulle, mutta kyllä tuli tunne ” että ei enää ikinä”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään