Mielenkiintoinen aihe ja alan taipua samaan lopputulokseen. Missä vaiheessa puutulojen arvonmuodostusta tämä maan myllääminen tulee metsänomistajalle lisääntyneenä tulona ?

Jos 20ha kuusikon päätehakkuun jälkeen mätästys+taimet on 1000e/ha. Taimikon (mätästetyllä aukolla) varhaisperkaus on 800e/ha. Nuoren metsän hoito taas 800 e/ha ha ennakkoraivaus ennen ensiharvennusta on taas sama uusiksi 800 e/ha. Kulut on tässä vaiheessa 20 000+16000+16000+16000 = 68000e. Ensiharvennuksesta saa max 16 000, joten harvennuksen + päätehakkuun tulee tuottaa 52 keur (ilman korkoja) enemmän kuin nykyisillä viidakkomenetelmä metsänkasvatuksilla. Ei tuota päätehakattua kuusikkoakaan ole 1900 luvun alkupuolella mätästetty ja hyvin on kasvanut. Luulenpa että tämä loppuu ihan jo siitäkin syystä ettei 800 e/ha hinnalla saa enää tulevaisuudessa  tekijöitäkään. Maaseuduilta on nuoret lähteneet ja kyliltä loppuu viimeiset vanhat tekijät ihan näinä vuosina. Siinä ei kummosille ansioille pääse kun viidakosta saa raivata taimenraatoja esiin 5 pv/ha.

Joo, Jussin hinnat ovat kyllä niin suolaisia, että ei kyllä kestä teettää!

Varhaishoitokustannus on n. 200-250 €/ha- kemera  , kun tehdään ajoissa. Ihan yrittäjällä teetettynä. Kuka muka maksaisi 800 € siitä ?

Myös jk:ssa  tarvitaan useimmiten raivausta ,  taimikonhoitoa ja täydennysistutustakin.   Jos tarkoitus on kasvattaa puuta eikä vain jättää metsä heitteille.

E-puun kysynnän taas elvyttyä eh voidaan tehdä entistä useammin aiemmin kuin aikaisemmin oli mahdollista.    Se lisää kiertoajan alkupään tuottoja.

Laskekaapa huviksenne ed. sivun esimerkkitapauksen jatkoa.  Jalostetut kuuset kasvaa kohisten ja jk:n metsäkin  kasvaa tod.näk. jotenkuten mutta riskit taimettumisen ja korjuuvaurioiden osalta on yleensä isommat kuin viljelyvaihtoehdossa.   Tosin uudistuskuluissa kannattaa säästää tasaikäisessä kasvatuksessakin siellä missä se on mahdollista ja järkevää esim. lisäämällä luontaista taimiainesta sekaan. Koivuja/mäntyjä  lisäämään tuhonkestävyyttä ja monimuotoisuutta.

Kiistely aiheesta on täysin turhaa. Yleispätevää vastausta ei ole. Oleellisia vaikuttavia tekijöitä ovat kasvuolosuhteet ja laskentakorko, eikä niihin ole yhtä vastausta. Jos laskentakorkona käytetään vaikkapa Metsäliiton osuuspääoman korkoa, niin taloudellinen metsänhoito saa hätkähdyttäviä piirteitä.

Kuinka joku jaksaa aiheesta suuntaan tai toiseen jankata – ihmettelen suuresti. Se vain kertoo siitä tosiasiasta, että käsitys metsäTALOUDESTA on aamuhämärissä.

Sen ennusteen osaan antaa, että jos valtaosa metsäalastamme siirtyisi jatkuvaan kasvatukseen ja investoinnit metsänuudistamiseen näin ollen lopetettaisiin, hiilinielu hiipuisi pois ja päästöjä jouduttaisiin vähentämään rankasti muilla sektoreilla. Lisäksi kansantaloudelliset tappiot olisivat mittavat, kun puuta jalostavalle teollisuudelle tulisi kotimaisen raaka-aineen pula. Osa pulasta saataisiin mahdollisesti korvattua tuontipuulla, mutta työpaikkoja metsätaloudessa olisi vähemmän.

Yksityistaloudelliset tappiot eivät olisi yhtä suuret, mikäli uudistamisesta säästyneet rahat olisivat onnistuneesti sijoitettuina.

Ennuste osoittaa, että valtion kannattaa tukea metsänhoitoa ja sen kannattaisi myös ostaa hiilinieluyksiköitä metsänomistajilta, koska metsän aikaansaamat päästövähennykset ovat halpoja.

Jos joku osaa uskottavasti ja maallikolle ymmärrettävällä tavalla perustella miksi avohakkuumetsätalous aiheuttaa kansantaloudellista tappiota, olkaa hyvä!

Vihreät vaativat, että syksyn budjettiriihessä tehdään ilmastopäätöksiä.  Ihan mielenkiinnolla odotan, miten avohakkuuttoman metsätalouden vaatimus käsitellään eduskunnassa ottaen huomioon sen ennustettavissa oleva vaikutus hiilinieluun.