Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 2,399)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luca. Minulla ei ole käytännön kokemusta jk:sta. Muiden jakama tieto kuitenkin väittää, että koivu ja mänty valopuulajeina eivät kovin hyvin säily jatkuvassa kasvatuksessa, vaan kuusi varjoon uudistuvana valtaa alaa. Käytännössä olisi tietenkin suotavaa suosia sekametsää, jos se vain onnistuu. VMI-tulokset kertovat, että lehtipuun osuus kokonaispuumäärästä on viime vuosina kasvanut, mikä on oikein hyvä kehityssuunta, mikäli muutkin lehtipuulajit kuin koivut säilyvät.

    Rane

    ”…kasvatetaan koivua jopa 1/3 puustosta, riippuen tietenkin miten sitä on”

    Jatkuvan kasvatuksen faktaa.

    Perko

    Gla, mustikoita on nyt ja on ollut ennenkin. Tapasin pari kesää sitten ukrainalaset ja thaimaalaiset pomijat metsästäni ämpärit oli mustikoita melkein täynnä. Paikallisetkin kerää hillaa, puolukkaa ja mustikkaa mailtani ja kehuvat helppoutta kun on monet kilomerit tehty autoteitä metsääni silti aina on jäänyt itselle, myös linnuille.    Niin, muun maan mustikat ovat aina olleet paremmat, myönnän.

    Se on totta etteivät linnut kunnioita tilusrajoja eikä järviäkään. Tuskin edes ymmärtävät onko maat jonkun omistuksessa.. eivät ne tiedä kenen! Se ei haittaa minua.

    Laitan tetrikuvan jos onnistuu. Se on vain kännykällä napattu mökin ikkunasta keväällä, sorry! Toisen tuoreen kuvan harsinnasta!

    Huolesi jengiytymisetäni on turha. Kuulun vain seurakuntaan ja siitäkin taidan irtaantua koska siunaus ei ylety metsänpuihin mutta niistä maksetaan veroa kirkolle silti.  Nyt on mentävä, soi puhelin!

    Visakallo Visakallo

    Suomessa riittävän hyvin menestyviä puulajeja on liian vähän, jotta jatkuva kasvatus onnistuisi täällä pidemmällä tähtäimellä. Esim. Saksan korkeudella on siinä suhteessa jo helpompi tilanne.

    Visakallo Visakallo

    Nyt meillä olisi kaikille avohakkuun vastustajille oikein kunnon siedätyshoitokohde! Ensin lähti yli 400 mottia kuusia hehtaarilta, sitten lähti talon korkuinen kasa havuja, ja sen jälkeen vielä suurempi kasa kantoja. Lopuksi alue vielä mätästettiin, ja 2-3 viikon päästä se istutetaan. Kääntää varmasti monen sisuksia moinen toiminta, mutta minä tykkään!

    Puuki

    Hyi hyi. tais tulla ryöstöhakkuu tehtyä.  Havujen keruu varmaan asiaa , kun muuten ovat haitolla.  Kantoja en itse antaisi poistaa. Mutta kukin taaplaa tyylillään…

    Kasvava taimikko on hienon näkönen. Alussa vähän ankea se aukko on mutta lyhytaikainen haitta.

    Visakallo Visakallo

    Ensinmäiset kannonnostoalueet tulevat meillä ensiharvennusvaiheeseen muutaman vuoden sisällä. Alueet ovat kasvaneet erittäin hyvin, joten kannonnostoa jatketaan jos kysyntää on.

    Panu Panu

    @Puuki: Mikäs on ongelma kantojen poistossa? Riippuu tietysti maapohjasta mutta normaalilla MT-OMT pohjalla vaikea nähdä kantojen poiston aiheuttavan merkityksellistä typpi/ravinnehävikkiä.

    Puuki

    Hienoille maalaaduille ei kannonnosto sovi. Painavalla koneella ajo tiivistää maaperää joka voi lisätä eroosiota ja  estää veden virtausta  maaperässä.  Kannot ja paksujuuret lahotessaan parantaa maan kasvuoloja n. 40 vuoden ajan. Ravinteiden hitaan irtoamisen lisäksi lisäävät juurikäytäviä ja parantavat maan mururakennetta.   Myös taimikonhoitokulut kasvaa huomattavasti ( n. 70% enemmän vesoja tutk. mukaan ).  Juurikääpäiset kannot voi poistaa mutta sekään ei juuri vähennä lahon esiintyvyyttä seur. puusukupolvessa.

    oksapuu

    Missään joutunut huudattamaan raivaussahaa niin paljoa kuin näillä etelän reheväpohjaisilla kannonnosto kuvioilla…

    Kasvaa aivan tajuttomasti  koivu/leppä/haapa/tuomi ym. ryönää. Valistunut arvaus on että mennään kolmen raivuun taktiikalla ensiharvennukseen…

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 2,399)