Perko, olen samaa mieltä kuin Scientist teerikannan kehityksestä. Ymmärsin asiayhteydestä sinun viittaavan puheilla teeristä ja mustikoista sinun metsätalouteesi. Väitän kuitenkin, ettei noilla asioilla ole minkäänlaista kytköstä. Kuviesi perusteella metsäsi on varsin huono mustikkapaikka ja teerikanta vaatii isompia pinta-aloja. Se ei määräydy yhden omistajan tilojen hoidon perusteella, ellet kuulu siihen harvalukuiseen joukkoon, jolla on vähintään nelinumeroinen määrä hehtaareita. Tuskin arvaan väärin, ettet kuulu.

Miten se tuonkin jutun mukaan jk:ssa menee , kun ei synny kustannuksia aloitusvaiheessa vaikka toisaalla sitten kerrotaan, että kevyttä maanmuokkausta ja taimikon harvennusta voidaan joutua käyttämään.    Istuttamalla uudistaminen kustantaa 1500-2000 € (yläkanttiin laskettu jos 2000 € siihen saa menemään)  th-töineen , jolta välttyisi kun jättää harvan (tuossa 90-vuotiasta) kuusikon heilumaan tuulille alttiiksi.  Voi se joskus toimiakin, jos alikasvosta on jo sopivasti valmiina mutta tavallisemmin ei.    Jk:n pystypuuston pääomakulu ja korjuuhintojen erotus jää taas huomiotta. Se vastaa suunnilleen niitä uudistus-ja th-kuluja.  Joskus on suurempikin.      ”Hiilen sidonta pysähtyy 20 vuodeksi ennen kuin taimikko kasvaa tarpeeksi isoksi.”  Sekään ei pidä paikkaansa.   Muutaman alkuvuoden hiiltä ei sitoudu mutta sen jälkeen sitä alkaa sitoutua lisääntyvästi ensin pintakerroksen heinikkoon, vesakkoon ja sitten taimikkoon.  Kun uudistaminen on tehty jalostetun alkuperän siemenillä/taimilla , niin  kiertoajan hiilen kertyminen puustoon lisääntyy kymmenillä%:lla luontaisesti syntynyttä metsää enemmän.

Jos Puuki osuuskunta maksaa rahalle 6 % korkoa, niin kannattaako se mieluummin sijoittaa metsänistutukseen? Vai joutuuko miettimään edullisempia tapoja, vaikka puun kasvu putoaisi näin kolmasosaan. Ainakin puustopääoman joutuu tällä korolla pitämään tavattoman matalana.

Osuuskunta maksaa puukauppatulojen pääomalle 6% koron, mutta maksaa puusta huonomman hinnan. Korona kriisi laskenee korkoa jatkossa. Ehkä arvokasvun laskiessa alle 4% kannattaisi myydä puut ja sijoittaa rahat osuustalletukseen. Jos rahan tarvetta on, niin pankista sitten lainaa. Nyt osakesijoitukset voivat olla riski, Trumppi sekoilee siihen malliin.

Hajauttaminen kannattaa yleensä.  Jos tilanne olisi esim. se, että hakkuuttaisiko 350 motin avohakkuun vai jättäisikö 90 mottia puita tähteelle kasvamaan korkoa, niin silloin yleensä kannaisi tehdä päätehakkuu .  4-6 € parempi kantoratulo, myyntitulo ~ 3600 € parempi.  Yhteensä ~ 4700 € . Siitä pois uudistuskulut + th-kulut ~ 1300 € =  3400 € .   6 %.n korko 15 vuotta ~ 8150 €  .   Harvan jk-metsän pitäisi siis kasvaa lisää ~ 185 mottia(t/k 7/3) /15 v.  jotta tulos pysyisi ~samana kuin taimikon kasvatuksella.  Miten se on käytännössä mahdollista, kun alareunaan hakattu jk metsä ei pysty aluksi  melko pitkään aikaan tuottamaan samoja vuosikasvuja kuin normitiheydessä ?  Puustopääoma pysyy alkuun pienenä, kun kasvattelee sitä taimikkoa eikä jk-metsää. Samaan aikaan pääoma kasvaa sitä 6%.n korkoa.

Tuohifirma taitaa olla nimensä veroinen . Vastaa melkein sitä, että repii koivuista tuohet rikastumisen toivossa ja metsä jää heikkokasvuiseksi.