Katsoin tätä Eydindsonin ym tutkimusta alkuperäisjulaisusta pikaisesti. Näyttää olevan tyypillinen simulointitutkimus, jossa tarvittaessa saadaan miltei minkälainen tulos tahansa. Se saadaan simuloitavien asioiden ja niiden arvojen valinnalla sekä sillä mitä jätetään. Yleensä tällaista tutkimuksista puuttuvat myös virhearvioinnit.
Ongelmallista tässä tapauksessa on että simuloidaan sellaisia asioita, jotka eivät ole yhteismitallisiats. niitä on vaikea muuttaa numeroiksi. Esim tässä tapauksessa puun kasvun ja maiseman kauneuden numerointi.
Tutkimuksessa ei ole huomioitu pitkäikäisiä puutuotteita ja ilmaston muutos vain puun kasvuna. On oletettu, että puun hinta jk:ssa on 75% jaksollisen kasvatuksen hinnasta (melko oikea arvio ?), mutta puun tuoton on jatkuvassa kasvatuksessa(CCF lyhenne) oletettu olevan 50% suurempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa (RF lyhenne). Onko näin ollenkaan ???
Jotkut metsäntutkimusta tarkemmin tuntevat (Anneli ?) voisivat katsoa tarkemmin mitä tutkimuksessa on oletettu.
Ovatpa jotkut nykyihmiset outoa porukkaa. Hesarin keskustelupalstalla olen käynyt keskustelua erään Jussin kanssa. Hänellä on oman ilnoituksensa esteekkoin näkemys. Tästä johtuu sitten se, ettei metsiä saa hakata niin, että hänen esteetikon olemuksensa kärsii. Ymmärtäisin asian niin, että kaikille hakkuille, missä Jussi liikkuu pitäisi saada hänen suostumuksensa.
puun tuoton on jatkuvassa kasvatuksessa(CCF lyhenne) oletettu olevan 50% suurempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa (RF lyhenne). Onko näin ollenkaan ???
Just päinvastoin pitäisi olla. Täytyy tsiikailla sitä julkaisua tarkemmin.
Timpalla jälleen loistavaa tekstiä Hesarissa kommenttikentässä mielipiteessä ”Säilyttäkäämme vehreät metsämme”.
Kiitos vaan Anneli. Eipä noilla jutuillani taida kuitenkaan olla vaikutusta. Siellä joku kirjoitti osuvasti. Niillä palstoilla pyörii yleensä kahdenlaista väkeä. Toisten mielestä on väärin, että joku hyötyy puiden kaatamisesta. Toiset ovat sellaisia idealisteja, joihin mikään asiapuhe ei vaikuta. Sitten on vielä tällaisia omaan napaansa tuijottajia kuin tuo Jussi.
On todella harmi, että hyvin harvoin tuollainen keskustelu käydään oikeasti näkemykset puolin ja toisin perustellen. Jussikin vain jankkaa omaa ajatustaan esteettisestä vaikutelmasta. Ostaa sitten vaikka aluksi tarjolla olevasta 20 miljoonasta hehtaarista 20 ha metsää a 6000 €/ha ja pitää sen estettisenä samalla kun maksaa velkaantuvassa yhteiskunnassa korotettuja veroja taloudellisen toiminnan hiipumisen seurauksena ja kertoo, miten voisimme siirtyä fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuvia.
Oletko Gla jo löytänyt lopullisen totuuden? Aika moni on täälläkin löytänyt. Siitä on huolissaan, että näiden löytäjien joukossa on runsaasti niitä, jotka kiistävät matematiikan – ainoan faktan. Välillä tuntuu siltä, että sinäkin olet närkästynyt matematiikan tuomisesta ratkaisujen etsimiseen.
Meidän tulee viljellä ja varjella – minusta nykyinen lainsäädäntö antaa tähän hyvä lähtökohdan. Viljellä ja varjella.
Sinunkaan intohimoa yhden totuuden edustajana Gla minun on vaikea välillä ymmärtää. Miksi?
Meidän kaikkien käy kuten Linkolan. ”Kun matkaat tuonelaan, lipuu purtesi viimein myötävirtaan.”
Edellä mainittu Eyvindson ym. 2020 julkaisun loppukappaleessa sanotaan näin:
However, as large proportion of productive forests in Fennoscandia are privately owned, encouraging continuous cover forestry in these would also be required to improve landscape multifunctionality. On the other hand, complete restriction of rotation forestry in State-owned forests, as suggested in Finland, will likely impede the development of the full potential of multifunctional landscape, particularly in the era of bioeconomy and its expected high timber demands.
Käännös:
Koska suuri osa Fennoskandian tuottavista metsistä on kuitenkin yksityisomistuksessa, jatkuvan peittävän metsätalouden edistäminen olisi tarpeen myös maiseman monitoiminnallisuuden parantamiseksi. Toisaalta valtion omistamien metsien täydellinen kiertometsätalouden rajoittaminen, kuten Suomessa ehdotetaan, haittaa todennäköisesti monitoimisen maiseman koko potentiaalin kehittymistä, etenkin biotalouden aikakaudella ja sen odotettavissa oleviin korkeisiin puun tarpeisiin.
… exclusive reliance on continuous cover forestry will have a slight positive impact on ecosystem services and biodiversity considerations, as spatially intensive harvesting would be replaced by temporally intensive harvesting
Käännös:
yksinoikeudella jatkuvaan metsänhoitoon liittyy lievä positiivinen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin näkökohtiin, koska alueellisesti intensiivinen sadonkorjuu korvataan ajallisesti intensiivisellä sadonkorjuulla
Oli nätisti muotoiltu.
Scientist, mainitsemasi oletukset eri kasvatusmallien tuotoksen ja hintojen eroista, mistä ne löytää?
Fig. 2 kuvatekstiä en ymmärrä: ”measured as proportion of unmanaged forests” joka on suomeksi ”mitattuna osuutena hoitamattomista metsistä”. Eikö pitäisi olla ”kaikista tutkimusalueen metsistä”?
Kaiken kaikkiaan, arvelisin että simulointi antaa liian optimistisen kuvan jk-mallin kyvystä puuntuotantoon. Samoin sen kyky arvioida muita hyötyjä on tietenkin vain niin hyvä kuin niitä kuvaavat mallit. Kirjoittajat kyllä myöntävät, että metsien uudistumiseen liittyviä riskejä ja metsätuhoja ei ole huomioitu. Riskien oletetaan kohdistuvan metsänkasvatusmalleihin samalla lailla, mutta tiedämme jo, että tämä oletus ei päde, vaan sekä metsänuudistumiseen liittyvät että metsätuhoriskit ovat nyt ja tulevaisuudessa erilaiset. Panostamalla rahaa uudistamiseen saadaan varmempi tulos.
…as spatially intensive harvesting would be replaced by temporally intensive harvesting
(”temporally” voi tarkoittaa myös väliaikaista.) Vaan mitä tuo voisi tarkoittaisi suomeksi ?
Luulen että kun jk lisää metsässä käyntejä/kiertoaika , niin ei ole niin itsestään selvää , että esim. metsän terveystilanne säilyisi riittävän hyvänä. Monimuotoisuuteenkin kuuluu puulajien monimuotoisuus. Sitä on ehkä helpompi ylläpitää jotenkin muuten kuin kuusettumista aiheuttavilla jatkuvilla yläharvennuksilla.
Juuri näin, Puuki. Ajallisesti intensiivinen tarkoittaa juuri sitä, että metsässä pitää käydä useammin. Tosin Yrjö Norokorpi sanoi minulle, että tavoitteena olisi että jk-metsässäkin käytäisiin harvoin, jolloin keskimääräinen kertymä asettuisi parhaassa tapauksessa jopa samoihin lukuihin kuin jaksollisessa menetelmässä, ottaen tasoittavana huomioon ensiharvennuksen pienen kertymän. Alempi keskikasvu kuitenkin lienee aivan todennäköinen skenaario jk-kasvattajille, joten tuohon on haasteellista päästä, varsinkin kun välillä jk-metsä on hakattava harvemmaksi jotta uudistumista tapahtuu. Kuusettumisongelma voi olla todellinen tai osittain kuviteltu, aika näyttää, kun kokemuksia kertyy enemmän.
Alkuperäisen julkaisun kohdassa 2.3 Taulukon 1. jälkeen teksti, jossa mukana myös laskennan korkokannat.
”To account for the increased costs of selective harvesting by the CCF alternatives, timber prices obtained from CCF management are set to be 75 % of estimated price of RF. This adjustment reflects a doubling in harvesting costs per m<sup>3</sup>, while CCF management extract approximately 50 % more timber than RF operations. As discount rate for the NPI, we considered a factor of 2%, which is often applied to cover long-term economic problems in forestry, and to reflect on increasing discount rate we examined a 4 % rate in Appendix B”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,341 - 1,350 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.