No niinpä näkyy. Korjuukulujen lisäys ehkä oikeaa suuruusluokkaa tukkien osalta, kuidun osalta voi olla pienempikin. Sen sijaan hakkuukertymän arvio on päinvastoin kuin pitäisi jos huomioidaan jk:n pienempi keskikasvu ja lyhyempi harvennusten väli. Tämä vaikuttaa tietenkin tuloksiin, niin että jaksollisen menetelmän kilpailukyky paranee, jos metsänomistaja arvostaa metsätuloja.
Tätä lausetta en oikein hahmota: ”We rationalize that in climate mitigation, carbon sequestration in dead wood can substitute carbon in standing timber.”
Mitä korvataan (substitute)? Perinteisestihän ajatellaan, että metsä toimii ilmastonmuutosta vastaan joko poistamalla hiiltä ilmakehästä puuston kasvuun (hiilinieluun) tai niin, että hakattu puu korvaa fossiilisia raaka-aineita tai siirtyy puutuotteiden hiilivarastoon. Hiili säilyy jonkin aikaa myös kannoissa ja paksuissa pystyyn kuolleissa puissa. Sen sijaan muut hakkuutähteet sekä pieniläpimittaiset kuolleet puut lahoavat melko nopeasti.
We rationalize that in climate mitigation, carbon sequestration in dead wood can substitute carbon in standing timber.”
Olisko jotain sinne päin jotta, ”Päättelemme (järkiperäistämme) että pienilmastossa(?) hiilen imeytyminen kuolleeseen puuhun korvaa pystypuuston hiiltä.”
”Timber” tarkoittaa tukkipuuta (erit. rakennuspuuta). Mutta ei jk-metsistä saa enemmän tukkipuuta kuin tasaikäisestä paremmin kasvavasta/kiertoaika.
Mutta ei jk-metsistä saa enemmän tukkipuuta kuin tasaikäisestä paremmin kasvavasta/kiertoaika.
Ei taatusti saakaan vaan vähemmän. Katselin kolmen viimeisen männikön väljennyshakkuun tukkiprosentteja kaikista hakatuista männyistä. Olivat 60,5, 66 ja 69. Näiden männiköiden päätehakkuusta kertyy tukkia yli 90 % kaikista männyistä, joita on silloin luokkaa 250 m3.
Siis vihreäthän haluavat, että se puu jököttää pystyssä mahdollisimman pitkään, koska nehän eivät laske yhtään sitä, että mitä siitä puusta tehdään. Pääpointti on juuri se, että hiilivarannon pitää olla mahdollisimman suuri eli metsässä paikallaan oleva puumäärä pitäisi maksimoida, ja se on se ja sama onko se elävää vai kuollutta.
Hiilensidontakoneiston toimintanopeus tuntuu kiinnostavan lähinnä metsätieteilijöitä ja ehkä MMM:n väkeä, mutta YM:n päässä fokus on nimenomaan siinä metsän passivoinnissa hiilivarannoksi.
Itse tuohon käännöstehtävään en ota kantaa ja en ole oikein varma, mitä tässä tarkoitetaan sillä ”dead wood”illa. Oletan että näitten tavassa laskea hiiltä esimerkiksi sellainen 200-vuotias pystyyn kuollut männikkö, jonka seassa on vielä eläviä alikasvoskuusia, on hyvin arvokas hiilimetsä, joka on sitten varmaan ihan eri asia kuin vaikka Timpan käsitys, jossa arvokas hiilimetsä on 38-vuotias parhaassa kasvussa oleva kuusikko.
Itse olen vähän sillä linjoilla kuin tuolla edellä oli joku, ehkä Tolopainen, että merien kasvi- ja eläinplanktonilla on tosiasiassa huomattavasti isompi rooli hiilensidonnassa kuin metsillä. Lisäksi olen vähän sitäkin mieltä, että niin kauan kun Amazonit ja muut paikat palavat silloin tällöin, on melkein se ja sama, päätehakataanko meillä metsät 70- vai 85-vuotiaina.
Siinä ilmaiset näytteet, jos haluatte lisää, teidän tulee maksaa…
Samaa diipadaapaa kuin Eyvindsonilla. Puppugeneraattorit ovat ihmeellisiä. Saadaan hienoja korulauseita joissa ei ole järkeä eikä kukaan ymmärrä mitään.
Puukille ensten, miulla on viikkojen -vaelluksillani kännykkä mukana enkä voi vastailla hetimmiten, eikä kaikkiin ole velvollisuutta vastaillakkaan mutta jos on maukas ilmaisu niin kyllä tartun enkä helpolla pahoita niistä mieltäni. Kiitos kommenteista!
A. J , mainio tutkimus. Tuo CCF 50 % enemmän tukkia on melko helpponakki. Kuitupuita ei juuri tule kun ei alaharvennuksia tarvii erikseen tehdä ja jo 27 cm D,rk antaa 90 % tukkia. Tuotto % n ero euroina onkin häikäisevä tukilla ja riukupuilla.
luke_luobio 58_ …. linkissä on taulukko 2. Esimerkkilaskelma , siitä kun katsoo 36 vuoden kohdalta niin se ”polkupyörä syndroma ” käy toteen. Samassa ajassa jk männiköstä on myyty kolmekertaa tukkia jopa yht. 12000 eurolla tai yli.
Visakallo, Tuosta kuvani männiköstä ( on varma havainto) myyty apout 60 vuotta tukkipuuta ja haettu sahapuita tarpeen mukaan, helppouden (approximately). Edelline myynti oli 10 vuotta sitten, seuraavaksi viiden vuoden aikana voi jälleen myydä tukkia.
Motokuski, oletko onnistunut jossain, että jäljelle jäänyt metsän arvo on hakkuusa lisääntynyt, tai säilynyt edes entisellään? jos näin on, niin sitä kannattaa tutkia syvällisesti.
Turpeestakin oli kysytty, siitä en tiedä mitään. Hae jostain muualta tieto.
Miten saisi 50 % enemmän tukkipuuta/kiertoaika, kun jalostetut taimet kasvaa 20-40 % enemmän kuin luontaisesti syntyneet ? Kiertoajan kokonaistukkikertymä on jk:ssa pienempi vertailussa tasaikäsen kanssa. Tasaikäsessä ei kannata alaharventaa jatkuvasti ; sehän se on jk-vertailulaskelmien yksi virhearvion lähde, kun ei oteta huomioon todellista tilannetta.
Kyllä se on vain niin , että ylivoimaisesti suurimmassa osaa kohteita jk:n etuja kannattaa etsiä maisema yms. tekijöistä eikä yrittää vääntää väkisin sen tuottoa paremmaksi kuin se onkaan. 2-tonnin uudistuskuluilla laskemalla , pelkkiä alaharvennuksia tekemällä + jk:n metsän pääomakulut ja korjuukuluerot unohtamalla ei tule l:sta eikä p:aa niistä vertailujen tuloksista – Tai lähinnä viimeksi mainittua voi tulla.
Perko: Motokuski, oletko onnistunut jossain, että jäljelle jäänyt metsän arvo on hakkuusa lisääntynyt, tai säilynyt edes entisellään? jos näin on, niin sitä kannattaa tutkia syvällisesti.
Jos metsänarvo laskisi jokaisen harvennuskierron aikana pysyvästi niin en koskaan tekisi harvennuksia. Itse olen ainakin tehnyt joka kerta sen havainnon että jokaisen harvennuksen jälkeen on puunmyyntituloja tullut enemmän kuin edellisessä harvennuksessa. Päätehakkuussa sitten realisoituu maksimi puunmyyntituotto. Jatkuvassa ei näin tapahdu, mikäli taimettuminen ei ole riittävää. Jatkuvassa jos aina syödään paras pääoma ja luotetaan siihen että kasvussa jälkeen jääneet ottavat vastaavan kasvupyrähdyksen kuin kadetut valtapuut niin voihan sitä toivoa. Perintötekijät ne ovat puillakin niin kuin kaikilla muillakin.
We rationalize that in climate mitigation, carbon sequestration in dead wood can substitute carbon in standing timber.”
Tarkoittanee: Päättelemme että ilmastonmuutoksen torjunnassa hiilen sitominen kuolleeseen puuhun voi korvata hiiltä pystyssä olevassa tukkipuussa.
CCF ja RF vertailussa on melko ratkaisevaa millaiseksi lähtötilanne oletetaan. Pitäisi kai olla suomalaisen metsän keskimääräinen tilanne esim. 150 m3 puuta/ha, keski-ikä 30 vuotta tms. En tiedä onko sitä artikkelissa mainittu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,351 - 1,360 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.