”Jos puu on 10 m korkea ja 5 cm paksu, siihen tulee 2 mm vuosirengas paksuutta on vuosikasvu 0,31 m3, jos puu onkin 20 cm halkaisijaltaan, on vuosikasvukin nelinkertainen eli 1,26 m3 eli 1 x 20 cm paksu puu vastaa 4 x 5 cm paksua puuta, jos olisivat molemmat saman korkuisia” Lotta Laaksonen Kansan Uutisten blogissa vertailee nuoren metsän ja vanhan metsän kasvua jk:n eduksi. Aika kovia kasvuja tuntuu aatteen voimalla tulevan.
<<<Kertahakkuut 60 luvulla metsässä johti 180 000 pakolaisen lähtöön Ruotsiin.<<<
Suomessa on riittänyt puuta aina menekkiä vastaavasti. Metsätöiden koneellistaminen on vapauttanut työvoimaa. Joskus 1950- 60 luvuilla parhaimmillaan talvella metsätöitä teki 300 000 suomalaista. Nyt metsätöissä on 3500 ammattimetsuria ja siitä ajasta metsien kasvu on noussut kaksinkertaiseksi 110 milj.m3:iin.
Suomen metsissä työskenteli vielä 70- ja 80-luvuilla noin 100 000 metsuria. Määrä on supistunut runsaassa 30 vuodessa 96 prosentilla. Nyt ammattimetsureita on hiukan yli 3 500. Metsureiden määrän väheneminen johtuu puunkorjuun koneellistumisesta, joka yleistyi voimakkaasti 80-luvulla.
”Jos puu on 10 m korkea ja 5 cm paksu, siihen tulee 2 mm vuosirengas paksuutta on vuosikasvu 0,31 m3, jos puu onkin 20 cm halkaisijaltaan, on vuosikasvukin nelinkertainen eli 1,26 m3 eli 1 x 20 cm paksu puu vastaa 4 x 5 cm paksua puuta, jos olisivat molemmat saman korkuisia” Lotta Laaksonen Kansan Uutisten blogissa vertailee nuoren metsän ja vanhan metsän kasvua jk:n eduksi. Aika kovia kasvuja tuntuu aatteen voimalla tulevan.
Kieltämättä kasvulukemat on kovat. Millä planeetalla lie mitattu ?
Kurki saa läksyä, muistatko ajan ja tapauksen. Nyt on tutkittua tietoa ja käppyrät näyttää hakkuiden loppuvan samalla muuttokäppyrä ampaisee ylös. Jäi paljaaksihakkuut, traktorit ja vinssit. V. Huovinen; turhaan ovat opiskelleet yliopispistossa jos ei osaa kuin paljaaksi hakata. Konsta Pylkkänen
Einmal ist keinmal. wikipedian mukaan tarkoittaa, ettei kerran tehty asia oikeastaan merkitse mitään, ja kun ihmisella on elettävänään vain yksi elämä, ei hänen teoillaan lopulta ole merkitystä tai painoarvoa.
Kouluja ja kaikkea piti olla, ja paljon tekivät. Oli siirtolaiset heidän 5 ha uusdistilat . Opetusta olis voinut järjestää vaikka palokunnan talolla mutta ohjeistus esti. Muutamat rakennukset ei opeta vaikka hyvät ovat edelleen. Hyvä Timppa kun rakensit ja etenkin sait opintosi hoidettua. Volvon tai Saabin puhtaat haalarit joka aamu tuntuivat mukavalle vaikka kielitaito haittasi. Kesää odotellessa ikävä kiihtyi ja halvempikin homma kotona olis käynyt. Sitä ei voi enää korjata se aika on ohitettu.
En tiedä mitään niin lohdutonta näkyä kuin laajat, metsättömät tasangot. (Huovinen 1983/1960: 118.)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Viewing 10 replies - 1,381 through 1,390 (of 2,399 total)
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.