Niin ne jk metsät näyttää . Joku näyttää pahalta mutta tuntuu hetken hyvälle. Kertasykkeellä toimiva jaksollinen tuotanto hidas. Jos jättää lapsille aukkoja niin lapsenlapsetkin ovat harmaahapset ennen kuin tuloja tulee. Paljaaksihakkuuta voi verrata Pyramidinteko prosessiin , se kohensi Egyptin bkt ä kivikasoina aikanaan kun orjia oli haettu riittävästi mutta ei rakentajille matkaa ”lännen maahan” vaikka olis säilyneet hengissä. Eikä Faraokaan ole lähtenyt.
Tämän kiistelyn ongelmat johtuvat metsäntutkimuksen epäonnistumisesta. On keskitytty puuntuotoksen tutkimiseen runkolukujen funktiona. Siitä ei ole ollut hajuakaan, mitä taloudellisen toiminnan tutkiminen olisi edellyttänyt.
Nyt meillä ei ole riittävän laajaa ekologista tutkimustietoa taloudellisen kannattavuuden perusteelliseen selvittämiseen. Sen tiedämme, mitkä tekijät ovat mm. vaikuttavia, kuten korko, boniteetti, uudistamiskustannusten suuruus jne.
Kuten aiheen taloutta tutkiva professori esityksessään aiheesta toteaa, että em. syystä jyrkät kannanotot suuntaan tai toiseen ovat luultavasti vääriä.
Onhan sitä jk:kin kannattavuutta/onnistumista jo ehditty ainakin auttavasti selvittää mm. Metlan jk-kestokoealojen avulla. Mutta totta että ei ole kovin paljon pitkäaikaisia tutkimustuloksia vielä olemassa Suomen olosuhteissa. Muualla esim. Saksassa jossa on ko mh-tapa ollut käytössä jo yli 100 vuotta sitten , on enemmän kokemusta ja tutkimustietoakin olemassa. 1920-luvun 1. inventoinnin mukaan harsittuja metsiä on Suomessa ollut kaikilla metsätyypeillä. Siihen vedoten Arvometsän mukaan se sopii nytkin jokapaikan menetelmäksi. Se ei kerro vielä yhtään miten hyvin harsinta onnistuu koska vuosisadan alussa tehtiin pääasiassa vain määrämittahakkuita koska ei ollut muuhun tarvetta eikä yleensä pienemmälle puulle menekkiä polttopuuta ja aitavärkkejä yms. lukuun ottamatta.
Absoluuttisen oikeaa mh-menetelmää ei ole olemassakaan koska ei voida ennustaa kovin pitkälle eteenpäin esim. puun hinnan kehitystä. Enemmän tai vähemmän oikeaan osuvia arvioita voi sen sijaan tehdä tämän hetken tilanteen ja menneisyyden kokemusten ja tutkimusten perusteella.
Kertahakkuut 60 luvulla metsässä johti 180 000 pakolaisen lähtöön Ruotsiin. Jäljelle ei jäänyt paljoa (smp), tamperelainen huijari vei lapin kuorma-autoilijoita kaiken. Pyramidia miedompi ja nopeampi vertaus avohakkuusta on työläs hääkakku, sekään ei johda mihinkään mutta voi tulla kalliiksi.
Luonnossa on monta esimerkkiä virtausprosessista esim susilauma, villisiat ja nyt taistellee koko maailma eikä virus virtaus lopu.
Jätkä kertoi tuosta naapurin miesten veistosahasta, se on oiva esimerkki virtausprosessista. Huipennus on lentoasema josta on viivytykset karsittu pois. Porvoon jalostamo on sitä uudistunutta tervavan tuotantoprosessia eivätkä kai haikaile hautojen äärelle. Metsä on luonnostaan virtauksenomaista kasvua. Poistamalla virtauksesta haitat kasvaa tehokkuus. Kolminkertainen odottaminen oli entisen neukkulan valtti!
Höyryäminen jalostuksesta on Luken mukaan lisännyt 0.1 mm lustonkasvua ja sen jos tavoittaa vatukoista vasta lapsenlapset niin mitä sitten.
On selvittämättä kuinka paljon on jäänyt maakunta köyhemmäksi aukkojen tyhjäkäynnin takia. Vois kokeilla taulukkoon.
Annelilla on meedion kyvyt. Olen kerännyt vapaahetkillä kanttarelliä ja mustikkaa ei enää mahdu säilöihin. Kärpäsieniin ei ole himoa joten ”harhat” johtuu muualta. Puolukka kausi painaa päälle ja näyttää hyvälle jopa omilla rinteillä! Metsät tulvii marja. Nyt kaikki metsään!
Metsälehden Youtube-videolla professori Vasander esittelee peitteiseen metsänkasvatukseen soveltuvan kohteen eli mustikkaturvekankaan, noin kohdasta 3:55 eteenpäin.
Metsälehden suoaiheinen tiedeliite tarjoaa näkökohtia, jotka auttavat valitsemaan suometsien käsittelyjä. Karut metsänkasvatuskelvottomat suot voidaan jättää itsekseen ennallistumaan. Rehevät paksuturpeiset suot voi kannattaa ennallistaa, koska niissä turpeen hajoaminen ojituksen jälkeen ei lopu, vaan jatkuu ilmeisesti vielä turvekangasvaiheessakin. Sen sijaan keskiravinteiset ja ravinteikkaat ohutturpeiset suometsät voidaan lannoittaa tuhkalla ja sopivissa kohteissa siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.
Professori Vasanderin ja Suoseuran kanssa on ollut tilaisuus tehdä antoisia retkiä Karjalan Kannakselle Venäjälle, Kittilän Teuravuomalle ja Viron Lahemaalle.
Kuulehan Perko, jos aletaan syyllistää sotien jälkeisiä avohakkuiden tekijöitä, niin kyllä”syylliset” ovat vaikuttaneet paljon aikaisemmin. He hakkauttivat ennen sotia parhaat männyt ja jättivät jäljelle kitukasvuiset kuuset, jotka piti hakata sotien jälkeen, jotta metsä alkaisi yleensä kasvaa jotain. Eivät ne kirjailija A. E. Järvisestä lähtien tietenkään mitään syyllisiä olleet, koska markkina oli vain sellainen, että vain sahatukit kelpasivat. Nythän tilanne on hyvä, kun selluteollisuus auttaa kasvattamaan kunnon tukkimetsiä.
Tunnen tilannetta 1960-luvulta. Silloin oli fisuja päättäjiä. Rakennettiin paljon ammattikouluja ja teknisen alan oppilaitoksia. Nuoriso sai koulutusta ja heistä suuri osa jäi rakentamaan Suomen hyvinvointia. Olin silloin Rakennushallituksessa rakennuttamassa juuri noita oppilaitoksia. Eräskin työmaa oli Kajaanissa. Älyttömän hyvä investointi. Valtio tarvitsi rahaa ja hakattiin Kainuun viimeiset kitukasvuiset metsät ja rahoilla koulutettiin nuorisoa. Mitä mieltä olet Perko? Olisiko porukan pitänyt jäädä pokasahan kanssa rypemään hangissa, kun tuottavampaa työtä oli muualla tarjolla?
Fiksu homma oli myös rakentaa asuntoja hurjaa vauhtia kasvukeskuksiin. Siinäkin olin mukana myöhemmin. Ei tarvinnut porukan lähteä Ruotsiin asuntopulan vuoksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,371 - 1,380 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.