Aivan, mutta jos unohdetaan muut tekijät yhtälöstä pois, ja tarkastellaan vain kuinka suuren tuoton metsikkö antaa tällä hetkellä. Elikkä miten yksittäisestä puusta näkee sen arvokasvun? Kuinka paksu/ohut pitää luston olla että laitetaan nutulleen? Jk-metsässä voidaan antaa hakkuuohjeeksi vaikka että poista kaikki yli 25 cm paksuiset puut, mutta kai ensin pitäisi todeta poistettavien kasvu.
Kasvu alkaa heiketä 15..20 vuoden päästä harvennuksesta. Lustojen leveys tipahtaa dramaattisesti, mutta kasvu tietenkin jakuu.Saman olen huomannut männyn siemenpuista. Ei näy valo yksin riitävän aina vain kovenpaan kasvuun, jotta luston leveyden pysyminen yhtä leveänä edellyttäisi. Toisen harvennyksen jälkeen 15..20 vuoden päästä uudistamista voi siirtää lannoittamalla, jolla saa kasvua 10% korolla.
Ei kai sen kasvun tulekaan koko ajan kiihtyä siemenpuidenkaan osalta.
Ei tetenkään pidä, mutta aluksi muutaman juoromis vuoden jälkeen se kiihtyy kymmienisen vuotta luston leveyden pysyessä samana, mutta sitten sykli dramaattisesti tyssää.
Mun 20+ vuotiaat siemenpuumännyt on kyllä edelleen kasvaneet mielestäni hyvin, tosin mittausdataa ei ole. Täytyy tsekata lustot kun ne kaadetaan lähivuosina.
Metsässä oleva virtuaalinen raha ei pahemmin innosta lustoja mittailemaan. Kauppa riippuu enemmän ostomiehen jalkaterän asennosta kuin luston paksuudesta.
”…Eli heti tökkäsi hyväkin laskelma jos ei ole kunnon korjuukelejä tarpeeksi usein…”
Siinäpä ne taas tuli. Kuten Kurki laski vaihtoehtoisesti 3:lla tai 5%:lla metsätilan hintaa, se päätös ja pysyminen saati toteutuminen ovat kuin savumerkki vastatuuleen: jos kaikki loksahtaa kohilleen, se 5% ”vaatimus” voi onnistua. Mutta jos vaikka myydessä siitä saa seutukunnan hintatason tai yli, kelpaahan se vaikka +10%. Mutta minä en hirttäytynyt ”ite kunkin” korkovaatimukseen. Eikä töki laskelmat.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.