Perko-nimimerkin kannattaisi tutustua NNA -laskentaan peremmin ,niin ei tarvitsi arvuuttelemalla heitellä lukuja. NNA -laskennassa saadaan paljaan maan arvoja eri kasvatustavoilla . Jos paljaan maan arvo on positiivinen, niin satsaus on kannattava lasketulla korkokannalla. Mitä isompi arvo on, sitä parempi kannattavuus. Istuttamalla kuuselle esimerkin paljaanmaan arvo oli n. 2000 € 3 %:n korolla, 4 %:n korolla n. 1700 €. JK :n optimivaihtoehto jäi molemmissa pienemmäksi , 4 % korolla laskettaessa ero oli suht. pieni, 3 %- korolla melko suuri. Niihin lukuihin voit suhteuttaa sitä 500 € maapohjan arvoasi ja 0,5 € vuotuista tuloasi.
Toimituskauppa voi olla myös tien varteen, jolloin kuljetus jää vähennettäväksi tehdashinnasta. Omassa toiminnassani menee tien varresta. Kannattaa huomioida, että toimituskaupassa on vain yksi puunhinta, yksi korjuun hinta ja yksi puukauppatapa ja että puuntoimittajat toimivat samalla sopimuksella. Puunmyyjä maksaa korjuun laskun, ellei toimita puita itse.
Omassa toiminnassani menee yhteistoiminnassa puuta ostavan yhtiön kanssa. Siihen yhtiöt ovat osoittaneet valmiuttaan. Korjuun voi teettää yhtiön sopimusurakoitsijalla, hankkia ulkopuolisen urakoitsijan tai toimittaa puut omalla kalustolla. Myös käyttää sopimuskumppania, kuten Mhy tai osuuskunta. Menee jo yli valtuuksieni, mutta omassa toiminnassani olen käyttänyt ulkopuoleista urakoitsijaa. Jatkossa todennäköinen vaihtoehto on yhtiön sopimusurakoitsija.
Puukin ja Jovainin toimet siis menee hankintahakkuun piiriin joten se siitä nerokkaasta ilmiöstä taas kerran, hohhoijaa! Onhan noita nähty. Täälläkin eräs kehuskeli kovalla koivutukin hinnalla. Kun aikamme keskusteltiin niin tulihan se sieltä, rahti tehtaalle otetaan päältä pois ja nökkösen arvo suorastaan romahtaa. Muutamakaan kimppanökkönen ei siinä paljon lohtuhymyä tuo. Kunhan osaa tehdä laadukasta tavaraa täyden rekkamällin niin jossain tällaisessa erikoispuussa kuten koivun tyvitukit saattaa kannattaa jopa nippanappa. Mutta useimmiten siis juuri näitä mhy-keräilyeriä. Niitä kyllä näkee.
Jovainin sekava pomputtelu nimillä ja tekniikoilla on loppuin lopuksi yhtä tyhjän kanssa.
Selkeä pystykauppa kaikkine vastuiden siirtymisineen ostajalle on monipuolisesti huoleton puun myyjälle. Esim. MG:n 80 %:n ennakko kesäkorjuun harvennuksestakaan ei ole vähäpätöinen.
Mehtäukko erittäin ajan tasalla ja oikeilla jäljillä! Jos haluaa puunmyyntituloja tasaisen huolettomasti ilman sekavia väliorganisaatioita ja niiden rahastusta on MG varma tapa. Lisäksi päivälleen sovitusti toimitetut taimet, ei ylimääräistä rahastusta niissäkään.
Hankintakauppa ~ myyjä mo tekee joko metsäkuljetuksen tai hakkuun tai molemmat itse, jolloin saa työnosuuden verottomana 125 k-m³/v. asti. (puumäärät/hinnat ym. sovitaan etukäteen) .
Tienvarsikauppa ~ mo myy puutavara pinon/pinot tienvarteen ostajalle, ostaja hoitaa kaukokuljetuksen. (yl. sovitaan etukäteen ennen hakkuuta, mutta voidaan tehdä kauppa muutenkin) . Verottajan ohjeen mukaan ei voi rinnastaa hankintakauppaan jos korjuun tekee ulkopuolinen urakoitsija. Työn osuutta ei saa verottomana. Korjuukulut saa vähentää verotuksessa tienvarsihinnasta ennen myyntituloverotusta.
Toimituskauppa ~ mo hoitaa korjuun ja myös kaukokuljetuksen tehtaalle/sahalle. (sovitaan etukäteen määrä/ hinnat/laatu ym.). Kulut vähennetään ennen verotusta maksetusta kok. hinnasta.
(Mo voi käyttää myös edustajaa joka hoitaa homman mo:n puolesta erillisen sopimuksen mukaan.)
Eipä löydy veroilmoituksesta moisia kauppatapoja. Joten edelleen, joko hankinta tai pysty ja niiden väännökset on erillisen selvityksen paikkoja joista varmaan sitä kyllä piisaakin. Niin puunostajalla kuin puun myyjälläkin. Vai on meillä oikein edustajiakin näiden väännösten tekoon?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.