Samaa mieltä. Vähän kuin autojono. Joku J alkuinen kiilaa jonon eteen ja seuraavat lähteekin sitä peesaamaan harhapoluille, eivätkä opi, vaan menevät uudestaan ja uudestaan samaan vipuun.
Pitäisi nyt lopultakin erään J-alkuisen sumuttajan nähdä, että pito ei riitä. Monipuolinen kaivelu lukijan harhauttamiseksi ei vaan onnistu kun faktat puuttuvat.
Höpö höpö! Faktat ovat olemassa ja niillä myös mennään. Tämähän on valinta kysymys itse kullekin. Todellakaan toimituskaupassa harhauttamisesta ole kysymys vaan todellisesta toiminnasta. Mennään vaan alkuperäiseen aiheeseen, johon tämäkin aihe on kuulunut. Puukaupassa toimituskauppa ottaa JK alkuiset puut huomioon paljon paremmin kuin pystykauppa, joka pyrkii ohjaamaan ja rajoittamaan Jk metsien kasvatusta.
Jees-h-valta katsoo veroilmoituksen sarakkeista miten kauppaa voi tehdä ja miten ei. Käyhän se niinkin, niin pääsee helpommalla ottamatta asiasta tarkemmin selkoa. ( ”Edustajaa” parempi nimitys olisi valtakirjalla tapahtuva kaupan teko l. valtuutettu tai asiamies, valitse niistä ihan sen mukaan minkä parhaiten ymmärrät asiayhteyteen kuuluvaksi. )
Jk pitäisi tehdä luvanvaraiseksi ja palata sen verran takasin päin uuden metsälain tuomista vapautuksista. Syynä on se, että jk aiheuttaisi enemmän haittaa ympäristölle nykyään ilmaston muutoksen aikaan, jos se yleistyisi kangasmaille . Kuusten juurikääpäriskin lisäksi on tullut ”kuusipora”- ja metsäpalovaara. Kuivahkojen kasvupaikkojen kuusettuminen lisää riskejä ja kuusi kuitenkin muodostaa pitkällä aikavälillä sen jk-metsän puuston muualla kuin kuivimmilla mäntykankailla. Mosaiikkimainen eri ikäisten kuvioiden vaihtelu metsissä parantaa lajien monimuotoisuutta ja estää paremmin metsäpalojakin. Juurikäävän tuhoja estetään parhaiten lehtipuiden kasvatuksella ( ku-istutuskin toimii paremmin kuin luontaisen alikasvoskuusikon kasvatus heti juurikääpämetsän korjuun jälkeen) mikä ei onnistu kunnolla jk-mallissa. Co2-taseen kannaltakin jk on huonompi vaihtoehto.
Kun oikein tarkemmin funtsii, niin sehän onkin juuri toisinpäin kuin esim. Lähteen esittämänä ; jk on melkein joka suhteessa huonompi vaihtoehto. Metsän jatkuva peitteisyys voi tosin olla hyvä vaihtoehto puistometsissä tiettyyn rajaan asti ainakin (ennen liiallista kuusettumista/kuusiharveikon tuulituhoja) . Samoin joillakin heikkokasvuisilla turvemaatyypeillä , joilla luontainen uudistuminen on mahdollista ilman maan muokkausta, mikä ei sovi jk:n periaaatteisiin. Korpikuusikoihin sopii luont.uudistustavoista parhaiten kaistalehakkuu. Kuviokohtaisesti kun vielä arvioidaan taloudellista kannattavuutta laskemalla tuottoarvioita , niin saadaan selville onko jk:ssa sen suhteenkaan riittävästi kannatusta tasaikäiseen kasvatukseen verrattuna.
Siinäpä se pääpiirteissään olikin – esitys uudesta metsälain muutoksesta sopivien m-kasvatustapojen osalta poikkeusoloissa.
Täällä pohjoisessa on viime vuosina yleistynyt peitteisestä metsänkasvatuksesta oma sovellus: harvennetaan vanha, jopa yli satavuotias metsä. Käytännössä tapahtunee sitten niin, että jo valmiiksi olematon kasvu puolitetaan jolloin metsä pysynnee seuraavat 50 vuotta samanlaisena.
Positiivisesti ajateltuna firmat saavat kohtuullisen kokoista tukkia harvennustaksalla eikä maanomistajalle tule uudistamis- eikä taimikonhoitokuluja.
Hyvällä kasvupaikalla vanhan kuusikon kasvukin saattaa jatkua ihan riittävänä. (asiasta on tehty tutkimuskin ) . Tein itsekin jo 80-luvulla yhteen vanhaan omt-kuusikkoon väljennyshakkuun mahdollisen luontaisen uudistamisen takia. Ei tullut alikasvostaimia riittävästi (koska ei ollu muita puulajeja tarpeeksi suojuspuiksi) mutta kuuset järeytyi yllättävän hyvin harvennuksen jälkeen. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut kannattavampaa tehdä jo silloin avohakkuu ja istutus mutta siinä oli muitakin tekijöitä mukana kuin vain taloudellinen kannattavuus.
Puuki voisi opiskella neljännenluokan matikan. Muistin väärin tehtäväsi, vastaukseni oli väärin, pahoittelen!
En tiedä mihin kasvupaikkaan tehtäväsi liittyy: esimerkkisi oli kun saa 1000 e tuloa 35 vuoden kuluttua niin paljonkohan on % , tavallinen metsuri selviää tehtävästä, per vuosi ihan päässälaskien. Katsoo sitten jos on jotain menoja siihen liittyen.
Ihan tavallisesti päässälaskien. Sijoitamme vuosittain taimikoiden perustamiseen ja hoitoon vaikkapa 1oooo euroa. Joka vuosi saamme hakkuutuloa vaikkapa 120000 euroa. Onko tämä mielestäsi huonoa bisnestä Perko?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.