Ettei vaan Timppa ole tuossa asian ytimessä. Luonnonlakeja ei voi muuttaa, mutta ei niitä pidä myöskään uhmata, eli toimia luonnonlakeja vastaan. Timpan luettelo voi olla pitkä, mutta tuollainen varovainen 20-30 % voisi hyvinkin olla luonnon tarjoamia vaihtoehtoja. Siihen ainakin on pyrkimys ja sitä kautta onnistuu paremmin, ei niinkään keinollisen metsänhoidon kautta.
8 vuotta sitten tehtiin hakkuu. Pääosin aukkoa. Se äesteiin ja kylvettiin männylle 7 vuotta sitten ja täydennysistutettiin 1000 kuusta/ha 6 vuotta sitten. Nyt sinne on syntymässä virkeä sekametsä. Pieni kulma hakattiin lähinnä jatkuvan kasvatuksen systeemillä ja jätettiin itsekseen taimettumaan. Ei ole vielä 8 vuodessa ihmeitä tapahtunut. Sellaiset luonnonlait vallitsevat meillä.
Selvää on, että jossain suotuisissa oloissa, ehkä 20 %, saattaakin saada kohtalaisen taimikon, mutta ei sen varaan voi järkevää metsätaloutta rakentaa.
Sitä tuossa tarkoitinkin, ei keinollisen uudistamisen kautta jatkuvaa kasvatusta. Pitäisin sitä jaksottaisena metsän kasvatuksena ja nuo luonnon tarjoamat vaihtoehdot on hyvä olla jo etukäteen tiedossa, olemassa jolle perustaa. Ei niinkään lähteä kokeilemaan mitä tulee, useinkaan niistä ei tule yhtään mitään.
Myös luonnon tarjoamia vaihtoehtoja on olemassa ja niitä tulee koko ajan lisää. Mikä se prosentti sitten voisi olla, tuskin kuitenkaan merkittävä ja vaihtelee ja onko sillä prosentilla sitten merkitystä. Kysymys on enemmänkin metsänhoidon vaihtoehdosta.
”Pitäisin sitä jaksottaisena metsän kasvatuksena ja nuo luonnon tarjoamat vaihtoehdot on hyvä olla jo etukäteen tiedossa, olemassa jolle perustaa.”
Kun puhutaan avohakkuusta + muokkauksesta, joka uudistuu osin luontaisesti, on kyse luontaisesti uudistetusta jakollisesta kasvatuksesta. Viherpesureille on tietysti mukava puhua jatkuvasta, koska totuus paljastuu vasta vuosikymmenien kuluttua, jolloin itse on jo haudassa.
Suomessa jätetään ehkä kaikkein vähiten säästöpuita avohakkuiden yhteydessä ja lahopuuta on metsissä huomattavasti paljon vähemmän kuin muualla boreaalisessa vyöhykkeessä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaa.
Pieni kulma hakattiin lähinnä jatkuvan kasvatuksen systeemillä ja jätettiin itsekseen taimettumaan. Ei ole vielä 8 vuodessa ihmeitä tapahtunut. Sellaiset luonnonlait vallitsevat meillä.
Timppa kun katselet kulmausta 50 vuoden kuluttua niin on ihme tapahtunut.
Suomi on virkamiesten yhteiskunta, jossa ongelmia etsitään lillukan varsista. Koko kansa kumartaa virkaeliittiä ja raataa heidän eteensä yhä enemmän veroeuroja. Nyt soten avulla nostetaan virkapalkkoja 500milj € vuodessa. Se siitä sotehyödystä. Virkamies syö pöydästäsi. Kestävyysvajeen voisi hoitaa yhdellä nuijan kopautuksella. Puolitetaan virkamiesten palkat ja meillä on kymmeniä miljardeja ylijäämäinen julkinen talous.
Onhan se luontainen uusistuminen ja metsän uudistaminen koko ajan mukana jaksollisessa metsän kasvatuksessa ja onhan se hölmöyttä, jos niitä käydään torjumaan. Paljon on torjuttu ns. jaksokiimassa, jossa kieltämättä on myös etunsa. On myös haittansa ja ihan taloudellisessa mielessä. Tuhotaan paljon arvokasta ja uhrataan kustannuksia ja taas uhrataan kustannuksia uuden tuottamiseen.
On niitä virkamiehiä juostu pakoon ja on ollut syytäkin. Kieltämättä on avohakattu ja paljon, ei sitä virkamies pysty estämään, jos vaikka vahtiikin. Säästetty on metsän kasvulle arvokasta, taimistoja nuorta metsää jos vanhempaakin, jotka virkaheittona olisivat menneet avohakattavaksi.
Sehän on hienoa, että on vaihtoehtoja ja joita kömpelö motokuski saa ihmetellä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.