Pienaukkojen kasvullisuuteen voi lisätä vielä mm saniaisen ja vatun. On tullut taisteltua parissa istutetussan pienaukossa vattua vastaan. Jotta sai ne istutuskuuset kasvamaan, niin pahimmillaan piti se vatukko raivata kaksi kertaa kesässä. Ilman istutusta ja raivuuta niissä kasvaisi muutama hieskoivu ja pihlaja.
Vatukko on riesa yleensä vain muutaman vuoden ajan. Mutta aukon pitäminen mahona metsämaana kymmenenkin vuotta on jo melkoinen kustannus.
Jos metsämaan keskikasvukyky on Harjavallan tasoa, ( ”yli 12 kiintoa / v – muka) – niin kymmenen vuoden kasvu olisi jo yli 120 kiintoa, eli Jeessi teettäisi jo avohakkuun!
Kemiallinen torjaisu laikkukäsittelynä helpoin ja halvin ratkaisu.
Näytti siellä Metsäverkossa pari tilaa arvokasvua 21%:ia. 17%:in tiloja myös. Että kasvaa ne H-vallassakin vaikka niitä joskus aina hakattukkin on. Tuotanto pyörii ylen aikaa!
JOO! Varsinkin pienessä taimikossa kasvuprosentti on kymmeniä % . Kun puuta on vaikkapa vain 300 kiintoa hehtaarilla, putoaa kasvuprosentti aivan varmasti alle kymmenen.
Prosenttimääräinen kasvu voi olla aikalailla erilainen kuin kuutiomääräinen kasvu. Tämä niinkuin opetukseksi tukevalle yrittäjälle kannattavuuslaskelmia varten. Noita määreitä ei pidä sekoitella.
Noita arvokasvuprosentteja lasketaan jk-mallituksissa ahkerasti. Yksittäisillä puilla niitä onkin monesti aivan hyviä – metsikkötaso taasen voi olla joko hyvä tai huono, riippuen montako arvoa kasvavaa puuta ja millä prosenteilla siinä on.
Ei noissa ollut taimikoita yhtään. Nuoria kasvatusmetsiä. Olipa siinä jokukossa aivan tuoreesti päivitetyt harvennuksetkin. Ne mitälie metsäntuhoamisia ja mitä mielikuvituksellisempia suorittavan ja jätkän arvosteluja. Sekametsää kuitenkin.
Arvokasvu% yksistään ei viel kovin paljon kerro metsästä. Suurimmillaanhan se on kun taimet kasvaa kuitupuukokoon, seuraavaksi suurimmillaan kun pikkutukit tukiksi ja 3:nneksi kun kuitupuut kasvaa pikkutukkikokoon. Noin niin kuin yksinkertaistettuna.
Noita arvokasvuprosentteja lasketaan jk-mallituksissa ahkerasti. Yksittäisillä puilla niitä onkin monesti aivan hyviä – metsikkötaso taasen voi olla joko hyvä tai huono, riippuen montako arvoa kasvavaa puuta ja millä prosenteilla siinä on.
Noin juuri. Ei se kova arvokasvu% kerro välttämättä sitä, että metsän kasvatus olisi optimaalisinta ko kasvupaikassa. Jos kasvupotentiaalista jää esim. suuri osa hyödyntämättä puuston harvuuden takia , ei puiden hyväkään arvokasvu yksistään riitä parhaaseen mahdolliseen tulokseen pääsemiseen.
Kun metsä kasvaa paljon euroja eikä prosentteja, silloin arvokasvu on hyvä. Pahoin pelkään että osaamaton avohakkuuton metsätalous saattaa monessa tapauksessa johtaa kasvun ja puuston laadun heikkenemiseen ja eurot jäävät saamatta vaikka prosenteissa mitaten olisi vahva keitos.
Kun metsä kasvaa paljon euroja eikä prosentteja, silloin arvokasvu on hyvä. Pahoin pelkään että osaamaton avohakkuuton metsätalous saattaa monessa tapauksessa johtaa kasvun ja puuston laadun heikkenemi kasvatusta harjoittava seen ja eurot jäävät saamatta vaikka prosenteissa mitaten olisi vahva keitos.
Ei se osaavakaan jatkuvaa kasvatusta harjoittava voi muuttaa luonnonlakeja. Jos metsä ei taimetu tai ison puun lähellä ei pieni taimi menesty, niin sille ei voi mitään. Eikä sillekään, että pienaukkoon ei luontaisesti synny läheskään aina kasvatuskelpoista taimikkoa. Eikä tietysti sillekään, että jatkuvan kasvatuksen metsät muuttuvat kuusikoiksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.