Sehän olisi aika erikoista korjata tukkia pieninä erinä harvennuspuun hinnalla ja menettää lisäksi 15v sijoitustuotot. Sijoitettu pääoma ehtii kaksinkertaistua ja metsässä tuottaa jonkin satasen tai ei mitään, jos puunhinta on sahaavassa laskussa.
”Ei se jäävä puusto voi olla kulu, vaan on pääoma ja sen tuotto, vähennettynä kustannuksilla.”
Näin minunkin mielestä. Kiinnostavaksi asia tulee, kun yritetään laskea esim. männyn uudistamisen kustannusta siemenpuut vs kylvö. Aika moniulotteinen laskelma tuosta tulee.
Minä ajattelen jäävän puuston sijoituksena jolle saa tuoton, joka voi olla kilpailukykyinen muiden sijoitusten kanssa, varsinkin nyt, korkojen ollessa alhaalla ja pörssit sekaisin.
Olen seurannat koealojani mitaten viis vuotta omallapuolella vain. Puuki, no worries. Sitä pelättyä taantumaa ei tullut. Näyttää, että kerkiän muutaman vuoden aikana myydä tukkia lähes kaikista näistä systeemin uudistetuista metsistä. Jatkan seuraaviin kohteisiin samaa eikä tehdä alaharvennuksia.
Onko siemenpuihin muuutenkaan luottamista? Viime myräköissä naapurin puille kävi vanhanaikaisesti. Korjuu on tehtävä siten pakon sanelemana maksaapa kuka mitä hyvänsä.
Jäävä puusto on kulu ( siitä saataviin tuloihin asti ) verrattaessa sen myyntiin tasaikäisen kasvatuksen mallissa. Kannattavuus riippuu sitten mm. puun myyntituloille saatavasta korosta muualla ja jäävän puuston arvokasvusta. Jos ja kun puusto hakataan vähiin (PPA pieni) niin sen maan kasvupotentiaali ei ole kokonaan käytössä pitkään aikaan . Eli jk:n hakkuu johtaa osin samaan tilanteeseen kuin viljelymetsän ~ pari ensivuosikymmentä on. Tutkitusti ; jos kuusikonkin PPA laskee esim. 60 %, niin seuraavien vuosien kasvu heikkenee selvästi verrattuna norm. ~ 40 % laskuun harvennuksella. Tilannetta parantaa jk:n kannalta tietysti se jos puusto on parhaan arvokasvun kynnyksellä, tulemassa tukkipuukokoon.
Mille puumäärälle tulee arvokasvua se 14 % ja millä ajalla? Taimikon eräässä kehitysvaiheessa sen arvokasvu saattaa olla satoja % / vuosi. Mitä olen verrannut muutamia kohteita, niin on selvinnyt, että jk:n vaihtelevan nopea arvokasvu ei läheskään aina riitä kompensoimaan jalostetun alkuperän lisäkasvun ja maan muokkauksen tuomaa etua.
Puuki otappa aika mukaan tuohon algoritmiisi ja aja ohjelma läpi seuraavat 30 v. paljonko on saldo ja mitä on metsillä eroa?
Oletetaan ettei sotaa, tulta tai muutakaan romahdusta oo ollut. Jk:n hakkuita on ollut kaksikertaa ja jäljellä on 30 vuotias nuori metsä jossa on about 100 23cm puuta ja riittävästi siemenpuita.
Pitää olla alunperin otollinen kohde jk:n harjottamiseen, muuten ei mitään jakoa tasaikäisen onnistuneen viljelyketjun (+ luont. uudistus apuna/ esim. taimien myyntiä joulupuiksi kuusikoissa) kanssa norm. keskinkertaisen hyvien ja sitä parempien kangasmaan kasvupaikkojen kohdalla keskisessä ja Etelä- Suomen alueella. Oon joskus exelillä laskenut näitä oman palstan todellisia kohteita eri korkokannoilla . Jalostetun ja pohjoisempaan siirretyn ku-taimiaineksen kasvu ollut huimaa verrattuna aikasempiin luontaisesti syntyneisiin kuusikoihin verrattuna. Normikoroilla laskettaessa tasaikäinen voittaa tuotossa. Osasyynä sekin, että ko kohteissä ei olisi jk ollut käytännössä edes mahdollista aloittaa, koska alikasvosta ei ollut riittävästi valmiina. Suurin este järkevästi toteutettavaan laajempaa jk:n tyyliin E-Suomessa varsinkin on juurikääpäriskin lisääntyminen ja talouden kannalta myös liian hidas alikasvostaimikon kasvu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Viewing 10 replies - 851 through 860 (of 2,399 total)
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.