Metsänhoidon suosituksia päivitetään koko ajan. Tuosta olen samaa mieltä että istutus voidaan tehdä suosituksia harvempaan ja hyödyntää luonnontaimia. Kuitupuiden ei tarvitse olla jalostetun siemenen rotutaimia eli niistä muodostuvat mielellään vain tukkipuut.
Jatkuvan kasvatuksen jäävillä puilla on hyvä arvokasvu jos on kyseessä optimaalinen tilanne eli niitä on tarpeeksi ja niillä on hyvä latvus. Ne ovat siis tuottava erä eikä kulu.
Kun tehdään NNA-laskelmia, lasketaan kulut ja tuotot koko kiertoajalta diskonttaamalla ne johonkin valittuun ajankohtaan, yleensä ns. 0-kohta on päätehakkuuvuosi tai uudistamisvuosi. Paras mahdollinen arvio yhden kohteen tuotosta saadaan sen todellisen tilanteen mukaisesti laskemalla/arvioimalla. Jos jk -kohteessa jää korjuun jälkeen tähteelle sopiva määrä monipuolisen kokoluokkajakauman toipumiskykyistä puustoa (Kuitupuuta, taimia ja pikkutukkikokoista puuta. Optimitilanteessa puuta jätetään n. 70-80 mottia/ha, eli ei ihan arvoton määrä), se tuottaa tod. näköisesti parhaan lopputuloksen koska seuraavassa korjuussa on oikeasti saatavilla niitä tukkipuukokoon lihoneita puita riittävästi ; ne puut on tulona vasta sen seuraavan (yläharvennuksen aikaan). Aloitustilanteen jäävien puiden pääoma-arvo pitää laskea mukaan sen hetkisenä kuluna ; se puumäärä myytynä olisi päätehakkuutuloa tasaikäisessä vaihtoehdossa .
Kyllä: jk-puiden jäävien puiden arvo on sijoitus samalla lailla kuin on uudistamiskulu, mutta tuottaa välittömästi tuloa, toisin kuin taimien istuttaminen. Tämä parantaa hiukan menetelmän kilpailukykyä.
No paljonko Puuki arvelet eroitukseksi kun jättää 600 riukua /ha tai ostaa jalosttetut taimet istutuksineen? Sitten siihen sen että ne jäävät puut puolet ovat 10 v kuluttua tukkina myynnissä rinnanmitalla 25cm.
Vertaa tuota siihen missä kulmassa aukonhoitaja horii vatukossa kymmenen vuotta. Metsästä ei oo haanaakaa.
Se jk:n ”välitön tulo” tulee kuitenkin keskimäärin vasta n. 15 vuoden päästä ed.korjuusta. Arvokasvu on tietysti ollut hyvä, jos alkupuusto on elpynyt kunnolla. Jalostetut taimet, sopiva maanmuokkaus & th:t maksaa tietysti mutta vastaavasti vuosikasvu lisääntyy ja sen puusukupolven hakkuut tulee aikasemmin ja myös tukkipuuta saadaan enemmän. ( Lisäkasvu ~ 20-35 %) . Jäävän puuston arvo voi olla esim. ~ 80 x 20 € = 1600 €, siihen lisäksi kalliimpi korjuukulu ~ 2-4 € /korjattu motti ~ 600 € . Jalostetut taimet viljeltynä (1300 kpl/ha) + muokkaus ~ 1100 €. Th:t ~ 5v; 150 + 10v; 200 € (Kemerat tuloina) . Sitä sopii laskeskella miten eri vaihtoehdot vaikuttaa milloinkin lopputulokseen ; kahta ihan samanlaista kohdetta ei juuri ole.
Puuki: ”Jos jk -kohteessa jää korjuun jälkeen tähteelle sopiva määrä monipuolisen kokoluokkajakauman toipumiskykyistä puustoa (Kuitupuuta, taimia ja pikkutukkikokoista puuta. Optimitilanteessa puuta jätetään n. 70-80 mottia/ha, eli ei ihan arvoton määrä), se tuottaa tod. näköisesti parhaan lopputuloksen koska seuraavassa korjuussa on oikeasti saatavilla niitä tukkipuukokoon lihoneita puita riittävästi ; ne puut on tulona vasta sen seuraavan (yläharvennuksen aikaan).”
Perko tarttuu ihan oikeaa asiaa, vaikka kärjistetty ilmaisu ehkä provosoikin sivuuttamaan asian.
Alikasvosasemassa ollut puu ei ole hyvä siemenpuu. Puuyksilön kasvun kiihtymiseen menee ensin jokunen vuosi ja vasta sitten kasvu jatkuu hakkuuta edeltävää aikaa nopeammin. Sen jälkeen tarvitaan useita vuosia, että puusta tulee kelvollinen siemenpuu. Sitten odotellaan hyvää siemenvuotta ja vasta sitten alkaa olla olemassa edellytykset uusien taimien syntymiselle. Tähän kuluu vähintään aika, jonka optimistisesti sanotaan olevan jk-metsässä hakkuiden väli. Mutta koska uutta taimimateriaalia on tullut vasta vähän ja se kasvaa hyvin hitaasti, hakkuuta pitää viivästyttää tai vaihtoehtona on puuston ränsistyminen.
Tämän takia jk-metsän kehityksen arviointi on hyvin vaikeata ja onnistuminen niin arvioimisessa kuin puuston kasvun säilyttämisessä on epätodennäköistä. Laskelmia voi tehdä monenlaisia, mutta luonto näkee asiat eri tavoin kuin insinööri tai ekonomi.
Kyllä jäävä puuston pitäisi sisältää tukkiakin, jos meinataan, että vaikkapa 15 vuoden välein voisi ottaa tukkitiliä. Ja aivan oikein (Gla), jäävän puuston pitää sisältää myös isoja, siemeniä tuottavia puita. Oliko Katri Himanen joka kirjoitti että kuusen siementuotanto alkaa vasta 25 cm läpimitan täyttäneissä puissa kunnolla ja jos ne kaikki poistetaan säännöllisesti hakkuissa, kaltoin käy. Mistähän ne kuusen siemenet muuten lentävät koivikoihin?
Naapurin metsään ei kannata perustaa oman metsän uudistumista koskaan vaikka joskus ne siemenet sieltä ehkä lentäisikin. Omia kuvion reunametsiä sen sijaan voi paremmin hyödyntää.
Olen nähnyt, että rinnamitalla 18- 19 cm pikkutukit kerkiää kasvaa 25cm :in näissä lämpimissä ja tietysti ne muistuttamasi siemenpuut (mänty) tulee olla ja säilyttää jotta ei kylvökset jää tekemättä. Kuusta pukkaa liikaakin. Olen huomannut puheista senkin, ettei tuo yli 3mm sädekasvu ole kovin yleistä edes E-Fin. Suunnittelin , yli 25 cm kuuset ovat riski ja siksi ne on parempi laittaa pinoon kuin jättää porattavaksi.
On tässä vielä oppimista ja ”karttaharjoituksia” pitää tehdä herkeämättä.
JK:ssa se jäävä puusto voi olla tukkia esim. 150/50/7500. Lihotetaan vielä 15 vuotta ja uudistetaan seuraavalla tai sitä seuraavalla kerralla. Ei se jäävä puusto voi olla kulu, vaan on pääoma ja sen tuotto, vähennettynä kustannuksilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.