Niin, asia on vähän sama kuin vihertävän lyhyet kausikommentit antavat olettaakkin. Jos ja jos ja maailmaahan eletään vain nyt ja myöhemmistä viis. Kun korvaavilla toimilla voidaan helposti kompensoida lyhyen aikavälin hiilitaseen menetykset se ei ole ollenkaan mediaseksikästä vaan pitää iskeä heti ja takoa kun aihe on kuuma. Mutta onneksi alamäki vie eikä pysäkkiä enää näy.

AJ: ”Jos hakataan enemmän, metsien hiilinielu pienenee välittömästi. Se on fakta.”

Silti tuokin on vain osatotuus, jota ei irrallisena asiana saisi sanoa. Muuten on vaarana, että faktapohjainen asia kääntyy päälaelleen.

Ilmasto ei tiedä, mistä hiili tulee ja mihin se menee. Siksi olen samaa mieltä Tiilikaisen kanssa siitä, että puuperäisillä tuotteilla voidaan ja pitää yhä enemmän korvata uusiutumattomia materiaaleja, joiden jalostus tuottaa paljon päästöjä. Näin hiilen kierto saadaan kestävän mallin mukaiseksi eli sellaiseksi, kuin luonnon rd-osasto on sen miljardien vuosien aikana rakentanut ja jota fiksumpaa järjestelmää ei edes Hankkenista valmistunut ekonomi tai Otaniemen teekkari vielä ole luonut.

Ihmiskunnan liiallisen koon takia meidän ainoa mahdollisuus on saada puuston kasvu huomattavasti nykyistä suuremmaksi, jotta hakkuiden määrää voidaan merkittävästi kasvattaa. Se on ainoa fakta, minkä minä tähän asiaan liittyen tunnen.

Jos jollain on parempaa tietoa, mielelläni siihen tutustun.

S.Hassi kertoo kuinka Suomen muut toimet hiilitaseen parantamisessa valuu kokonaan mitättömiksi, jos metsää hakataan nykyistä ennemmän.

Puuki ja Gla tuohon jo tarttuivatkin. Eikö Hassi todellakaan tajua, että kun kasvussa kasvanutta metsää laitetaan kumoon uudistaen se uudelle kasvulle sekä harvennetaan kasvatusmetsiä puuntuotannon kasvattamiseksi, että tämä parantaa vain palettia? Rääseikköjen ja vajaatuottoisten ”hoitoa” pitäisi todella tehostaa.

Jos jollain on parempaa tietoa, mielelläni siihen tutustun.

Eipä juuri ole.

Samaa painotan, että tulevaisuuden hiilinielun nousu metsien kasvun avulla on tärkeämpää kuin nykyhetken tilanne. Hakkuita voidaan lisätä ja erityisesti laittaa vajaatuottoiset metsämaat kasvukuntoon.

Suomen CO2 päästöt ovat mitättömät koko maapallon päästöihin nähden. Riittää kun saadaan hiilitase kuntoon tulevaisuudessa ja se Suomessa onneksi on mahdollista.

Kuten jossain yhteydessä tuli todettua, tämän tason keskustelussa on vaarana mittakaavan katoaminen. En usko, että suomalaisen hiilinielun kannalta on suurtakaan merkitystä kiertoaikojen muutoksesta saatavalla vaikutuksella edes Suomen mittakaavassa päästöjen määrään. Nielu syntyy puuston kasvusta  ja kasvun lisäämiseen pitää keskittyä.

Kiertoaikoja kannattaa silti kasvattaa, jos se on taloudellisesti järkevää ja ei perustu puuston kasvun hidastumiseen esim. uudistaminen luontaisesti istuttamisen sijaan. Ainoa muuttuja on siis kiertoajan pituus. Yläharvennusta voi silloin harkita, jos uskoo puuston sen sietävän tai kestävän ennusteiden mukaan lisääntyvät myrskyt. Enemmän potentiaalia on mielestäni siksi kaksijaksoisessa kasvatuksessa eli käytännössä koivikon alle luontainen kuusikko, miksei mt-kankaalla myös männikön alle. Puuston harvuus jättäisi ensiharvennuksen väliin ja tuottaisi koivikon päätehakkuun jälkeen enemmän järeää tavaraa. Se olisi samalla luontoarvojen kannalta erinomainen ratkaisu ja se albedokin saisi lisää paukkuja tuosta. Kukaan muu kuin hirvikannan vähentämistä vastustava tuskin voi olla tämän menetelmän suosimisen tarpeesta eri mieltä ja perinteisen tasarakenteisen, yhden puulajin talousmetsän kasvatus olisi edelleen mahdollista ja sallittua.

Jotenkin vain näitä ajatuksia pyöritellessä ja ilmastoasiantuntijoita kuunnellessa tulee epäuskoinen tunne. Olenko liian yksinkertainen tai tyhmä ja keksinyt pyörän uudestaan (tällä kertaa siitä tuli neliskanttinen) vai miksi näitä asioita ei ilmastokeskusteluissa asiantuntijat esitä metsätaloudesta puhuessaan? Ongelmien ratkaisujen sijaan puhutaan jostain kuusettuvien metsien kiertoaikojen pidentämiselle maksettavasta tukirahasta juurikäävästä kärsivässä maaperässä, jonka vastustuskyky ei ole alkuunkaan sillä tasolla, mitä muuttuvassa ilmastossa siltä vaaditaan.