Etusivu Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Tämä aihe sisältää 1,008 vastausta, 53 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Visakallo 12 tuntia, 24 minuuttia sitten.

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,008)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Jätkä

    Jos joku on sammalta käyttänyt puonsa pyyhkimiseen, niin aivan varmasti vastaisuudessa välttää sitä tuotetta mahdollisimman pitkään.

    Kas kun ei kuusen kävyllä olla kokeiltu? Tai katajan oksalla.

    Vessapaperirulla on niin kevyt kannettava, että sitä kannattaa reppuun laittaa metsäkeikalle.

    jees h-valta

    Ja vaikka olisi paperirulla mukanakin niin käsien pesuun tuollaisen mettäsontimisen perään kannattaa kyllä panostaa. Ja kotiuduttuaan perseen pesuunkin. Tiedän vain monen vanhemman äijän ja mamman lampsivan suoraan kotopaskaltakin ruokapöytään ilman käsien pesua. Juuri eilen par paapaa haki liikkeestäkin biden tulppaukseen ”pruntin”. Toinen toimi toimenpiteen teknisenä johtajana ja suorittajana ilmeisesti. Kun on ulkopaskahuusikauden jälkeen kovien infektioiden myötä saatu käypäiset olot luonnollisiin tarpeisiin tuntuu että taas on halut tappaa sekin kehitys. Joskus aina ittensäkin kun ei iällä välttämätä kestetä enää pöpöjen aiheuttamia tulehduksia ja tauteja.

    mehtäukko

    Kyllä katajalla kuulemma onnistaa kun yhteen suuntaan muistaa vetäistä…Eikä vihreille mikään uusiutuva puunlehti kelpaa.Kivihiiltä sen olla pitää!

    Timppa

    Minun mielestäni jokaisen, joka haluaa, että tehdään vähemmän sellua, pitää olla esimerkkinä.  Siis julkisesti ilmoittaa, ettei käytä enää vessapaperia ja korvaavan pyyhkimistavan.

    Rane2

    Tuolta voi tilata korvaavan pyyhkimistavan.Ilmastoystävällistä  venäläistä paperia.

    https://www.vihrealanka.fi/tilaa

    hemputtaja

    Lainaus mehtäukko: ”Kyllä katajalla kuulemma onnistaa kun yhteen suuntaan muistaa vetäistä…Eikä vihreille mikään uusiutuva puunlehti kelpaa.Kivihiiltä sen olla pitää!

    Juu onnistuu. Myötäkarvaan kun vetää ja voi vetää toisenkin kerran jos välillä vetäisee puhtaaksi sormien välissä. On se kataja myös aika terveellinen puu.

    Kivihiiltä en ole kokeillut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Palataanpas huussijutuista asiaan. Suomen metsäkato tuntuu olevan monille tuntematon asia. Keskimäärin viime vuosina on metsää siirtynyt toiseen maakäyttöluokkaan vuositasolla 17,5 tuhatta hehtaaria. Tieto on peräisin julkaisusta (tietolaatikko 5, s. 46):

    https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2017_2018_19735_net.pdf

    Puuki

    tiedetuubi.fi/luonto/suomen-metsien-pinta-ala-kasvanut-roimasti-sadassa-vuodessa

    Tuolla kerrotaan, että 110 vuodessa Suomen metsäpinta-ala on kasvanut 20 % 1900-luvun alusta.

    Vuosikasvu on muistaakseni n. kaksinkertaistunut 1950-luvun kasvusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä sadan vuoden perspektiivikin on hyvä muistaa, mutta raportoinnissa huomioidaan vain 1990 jälkeen tapahtuneet muutokset, ja metsäkato lasketaan päästöksi.

    Kuitupuunkasvattaja

    Saisimmeko lisättyä metsämaan pinta-alaa laittamalla kitu- ja joutomaat tuottamaan puuta? Ainakin turvesuopohjien metsittämisen pitäisi näkyä metsämaan lisääntymisenä. Kitu- ja joutomaat olisi pitänyt tilastoida aiemmin joksikin muuksi ja jos ne laitetaan kasvamaan puuta, lisääntyisi metsämaan pinta-ala.

    Pelkkiä pinta-aloja ei kannata tuijottaa, jos hiiltä halutaan sitoa. Aivan samoin, jos turpeen sisältämää hiiltä halutaan laskea, ei kannata tuijottaa yksinomaan turpeen tilavuutta.

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,008)