Keskustelut Metsänomistus Yksityistielain uudistus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
  • Yksityistielain uudistus

    Merkitty: 

    Mhy:n metsäuutiskirjeestä poimittua:
    Yksityistielain uudistus kommenttikierroksella

    Yksityistielakia uudistetaan ja Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lakiesitykseen kommentteja ja lausuntoja 21.3. mennessä. MTK kannustaa myös metsänhoitoyhdistyksiä antamaan omia lausuntojaan.

    Lain perusperiaatteet säilyvät ennallaan, eli tiekunnan jäsenyys perustuu yleensä kiinteistön omistukseen ja tien kustannukset jaetaan siitä saatavan hyödyn mukaisesti. Maanomistajien kannalta radikaalein muutos olisi sähkö- ja muiden verkkojen sijoittaminen tiealueelle tiekunnan luvalla ilman maanomistajan lupaa. Tämä on merkittävä puuttuminen maanomistajan oikeuksiin, mutta toisaalta se vähentäisi kaapeleista viljelysmailla ja metsissä aiheutuvia haittoja.

    Kokonaisuutena arvioiden maanomistaja asema voisi parantua, koska tieoikeuden alle luovutettua maapohjaa voidaan kuitenkin pitää menetettynä ja kaikkien haittojen kohdistaminen samalle alueelle on maanomistajienkin etu.

    Pienten tiekuntien kannalta ongelmaksi voisi muodostua ehdotettu jääviyden kiristäminen yhdistyslakia vastaavaksi. Tämä uhkaisi tehdä pienenkin maksullisen suoritteen, kuten aurauksen, tekijän jääviksi osallistumaan tiekunnan päätöksentekoon. Pienissä tiekunnissa tämä voi aiheuttaa ongelmia. Ei voi myöskään olla tarkoituksenmukaista, että kaikki tienhoidon työt olisi ostettava ulkopuolisilta urakoitsijoilta.

    Simo Takalammi

  • Gla Gla

    ”Maanomistajien kannalta radikaalein muutos olisi sähkö- ja muiden verkkojen sijoittaminen tiealueelle tiekunnan luvalla ilman maanomistajan lupaa.”

    Ihan varma en ole, miten yksityistiellä tiealue määritellään. Yleensä julkisilla tiellä tiealue loppuu ojan takaluiskan jälkeen. Käytännössä yksityisteillä ojat ovat niin pieniä, ettei ainakaan ilmajohtoja tuolle alueelle saa mahtumaan, joten käytännössä ainoa mahdollisuus on kaivaa kaapeli tien alle.

    Toinen kysymys on tiekunnan oikeudesta päättää alueesta, joka ei ole sähkölinjan edessä, mutta edellyttää puuston käsittelyn suhteen toimenpiteitä. Ulottuuko tiekunnan toimivalta näihinkin tapauksiin?

    Jos kaapeli sijoitetaan luiskaan, urakoitsija kaivaa sen 70 cm syvyyteen. Tien sivuojat ovat enemmän tai vähemmn huonossa kunnossa ja tulee avattavaksi jossain vaiheessa. Kuka vastaa siitä, että vaadittu peittosyvyys säilyy?

    Timppa

    Minusta tiealueen määrittely yksityistiellä on yleensä helppo.  Tiealueen leveys on yleensä määritelty maanmittaustoimituksessa, jossa on määritelty tietä käyttämään oikeutetut.  Toki on sitten joitakin vanhoja teitä, jotka ovat käytössä, mutta rasitteita ei ole muodostettu.

    Sinänsä viisasta, että tiekunnalla on oikeus päättää myös johdoista tiealueella, sillä tiekuntahan tien kunnossapidosta vastaa.  Luvanhakijankin kannalta asia helpottuu, koska ei tarvitse hankkia kuin yksi lupa.

    Jos sähkölinja sijoitetaan tiealueen viereen, niin silloin luvan antaa tietysti maanomistaja.   Jos tiealue on niin leveä, että sille mahtuu myös sähkölinja pylväissä, saattaa metsänomistajalle tulla ikävä yllätys, sillä silloin puutavaran lastaus tiellä olevaan autoon yleensä loppuu.

    Mettämakuri

    kysymys: muuttuuko kesämökeille menevä rasitustie  yksityistieksi kun perustetaan tienhoitokunta?

    Onko maanomistaja velvollinen osallistumaan korjaus ja auraus kustannuksiin, jos ei itse käytä kyseistä Tietä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos käyttö on satunnaista, voi pyytää vapautusta tiekunnan jäsenyydestä, ja korvata erikseen esimerkiksi harvoin toistuvat puukuljetukset. Korvauksen määrittely tosin on hankala tehtävä ja se voi olla suurempi kuin vuotuinen tiemaksu olisi. Jos tietä ei käytä koskaan, ei tiekunnan jäsen tarvitse olla. Maksut ja jäsenyydet pyritään aina määrittelemään todellisen käytön mukaan ja aina kun käyttö muuttuu, päivitetään maksut. Näin toimitaan hyvin hoidetuissa tiekunnissa.

    Puuki

    Tein yksikköjakolaskelman eräälle metsäautotielle viime vuonna, kun ei ole semmoista ollut sille tielle muutamaan 10-vuoteen ja hoito on mennyt talkoilla (käytännössä itse oon tehnyt lumityöt , sorastusta joskus muutkin ).  Pöytälaatikossa se on vieläkin, eikä onnistu varmaan koska jääviys .

    Jokin kolikkopuomi viritys tien käytölle vois olla hyvä. (Tietä käyttää säännöllisen epäsäännöllisesti muutkin kuin tien omistajat. )Mutta saattasi maksaa sen verran paljon, että ei kattasi kustannuksia.   No nyt jätän linkoamisen vähemmälle, kun pääsen itse kulkemaan sen minkä tarvii . Lingotkoon ne jotka ei pääse , jos on tarvetta.

    Visakallo Visakallo

    Mettämakuri: ”Onko maanomistaja velvollinen osallistumaan korjaus ja auraus kustannuksiin, jos ei itse käytä kyseistä Tietä?”

    Mihin tuo tien käyttämättömyys perustuu? Onko olemassa toinen tieyhteys, jonka kautta liikenne hoidetaan kokonaan?

    ate

    Tiekuntia voidaan nykyään perustaa kahdella tavalla: Perinteisessä tietoimituksessa tai osakkaiden keskenään pitämässä perustamiskokouksessa. Jos tiekunta perustetaan tuollaisessa kokouksessa, niin se on vielä rekisteröitävä erikseen. Yksityistielain mukaan kiinteistönomistaja voi luopua tieoikeudesta, mikäli hänellä ei ole tieoikeudelle käyttöä esim. toisen kulkuyhteyden vuoksi.

    Yksityistien osakas on velvollinen osallistumaan kustannuksiin yksikkölaskelman mukaisesti, mikäli tiekunnan päätökset on tehty lainmukaisesti.

     

    Mettämakuri

    Tien käyttöön ei ole tarvetta koska puut voi ajaa metsästä valmiita ajouria pitkin isomman tien varteen ,metsäkuljetus matkakin on silloin lyhyempi. 

    Mettämakuri

    Eli tie (pituus n.400m) menee 4:lle kesämökille ja vanhoista papereista luin että rasitus on myönnetty 2metriä leveään uraan, tienperällä oleva mökkiläinen levennytti tietä ominluvin 4metriin.

    metsänkasvattaja

    kyllä  monissa  pienisskin  tiehoitokunnissa  on  ongelma  juuri  tuo  jääviys eli  tien  kunossapitäjä saattaa  päättää  millä  lailla   tietä  pidetään  kunnossa  monesti  tietä  ylihoidetaan  käyttömäärään  nähden  esim  talvella  aurataan  kun  muutama  sentti on lunta  lisäksi   monet  tienkäyttäjät  ovat  kesämökkiläisiä jotka  eivät edes   talvella  käy  mökillä  pitääkö  myös heidän  osallistua  talvikustannuksiin  jotka  ovat  monesti se suurin  kuluerä siten  on  metsästäjät jotka   eivät   yleensä   ole   maksaneet mitään käyttävät  teitä  juuri  talviaikaan  ei  mene   tämäkään  oikein

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)