Keskustelut Luonto Ympäristöjärjestöjen metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 109)
  • Ympäristöjärjestöjen metsäpolitiikka

    Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt ei ole useista yhtäläisyyksistä huolimatta vihreän puolueen alla, joten avaan näille oman viestiketjun.

    Loukkaantuneita eläimiä luonnonsuojelulain mukaisesti lopettavan metsästäjän palkitseminen eläinten ystävänä ei ollut kaikkien mieleen.

    https://yle.fi/uutiset/3-12256946

    Tietenkään kaikki eivät valintaa vääränä pitäneet. Mutta kun tällaista kaveria kutsutaan jopa murhaajaksi ja siksi on tarve suojella palkitun yksityisyyttä, ollaan mielestäni etäännytty kohtuullisen kauas luonnosta asfaltti- ja betoniviidakkoon.

    Toki luontoväellä on esittää vaihtoehto sille, että metsästäjä lopettaa kärsiviä eläimiä? Huomioon pitää ottaa se, mistä osaaminen tulee, onko se joillekin siunaantunut syntymälahjana vai pitääkö yhteiskunnan varoilla järjestää kattava verkosto asioita hoitamaan.

  • Gla Gla

    Jos metsien käytön heilahtelulla on pieni merkitys, silloin voidaan sama todeta öljyn käytöstäkin. Antaa mennä vaan, eihän se ole prosenttiakaan maapallon päästöistä. Mutta koska näin ei voi ajatella, pitää metsistäkin ajatella toisin. Minusta meidän pitää osaltamme tuottaa mahdollisimman paljon uusiutuvaa raaka-ainetta, jotta fossiilisia voitaisiin korvata niin meillä kuin ulkomaillakin.

    Optimoida pitää, mutta toistaiseksi ympäristöjärjestöjen optimointi on ollut suojelun maksimoimista ja taloudellisen toiminnan minimoimista. Ehkä Japanista kansallispuistoihimme lennätettäviä turisteja lukuunottamatta.

    Kakun rajallisuus ei ole nyt ongelmana, kun ei ole ollut edes pyrkimystä puuston kasvua lisäämään eli uusiutuvan raaka-aineen saatavuutta parantamaan ja käytön määrää kasvattamaan.

    Tilanne edelleen hämmästyttää minua. Mikä voi olla syynä sivuuttaa tämä ja tavoitella päinvastaisia asioita? Voiko Visakallo olla oikeassa ja onko jossain valtiossa ympäristöjärjestöillä erilainen rooli, jossa ne puolustavat sikäläistä teollisuutta? Vai perustuuko ympäristöjärjestöjen toiminta sittenkin, ei suinkaan teollisuuden lunnasrahoihin, vaan tavallisten hyväntahtoisten hölmöjen lahjoituksiin, jossa uhkakuvien maalailu on tehokkain tapa rahoittaa omaa toimintaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    kun ei ole ollut edes pyrkimystä puuston kasvua lisäämään

    Onhan meillä tällä hetkellä voimassa joutoalueiden metsitystuki, tuki kunnostusojitukseen ja taimikonhoitoon sekä tuki metsän terveyslannoitukseen ml. tuhka.

    Gla Gla

    En usko, että joutoalueiden metsitystuen avulla puuston kokonaiskasvua saadaan ylös.

    Muut tuet tuskin ovat ympäristöjärjestöjen mieleen.

    Puuki

    Joutoalueiden metsitys on pientä marginaalissa olevaa toimintaa.  Virkahenkilöt vahtii niitä metsityspalkkiorahoja kuin omiaan eikä niitä alueita ole muutenkaan kovin paljon olemassa minne kannattaisi metsitystä tehdä.    Kunnostusjitus ja terveyslannoitus alueilla  on enemmän vaikutusta puun kasvuun ja hiilitaseeseen, jos ne pysyy tuen piirissä.  Melko paljon vähennee puun kasvu , jos esim. kunnostusojitus loppuu kokonaan.  Samalla lisääntyisi turvemaiden metaanipäästöt ja  tuulituhotkin.        Lisääntyy ne luonnontuhot metissä muutenkin koska on suunniteilla lisätä kaatuneiden havupuiden max määrää 50 mottiin/ha entisen 10/20 motin sijaan.  Eikä tuulituhoalueilta muutenkaan muka saisi kerätä ötökkätuhoja lissääviä puita pois.

    Uusien puuperäisten vähemmän päästöjä aih. tuotteiden kehittäminen on ollut jo hyvässä vauhdissa mutta saaattaa vähentää kehityspanoksia, jos sellun keitosta tehdään mörkö jonka vähentämiseen pyritään kuten nyt näyttää olevan tarkoitus lisäsuojelun ja muiden lisäsuojelu/ metsien hoitamattomuusvaatimusten vuoksi.  Metsien hiilitasetta ne hakkuurajoitukset heikentää viiveellä, se on ihan selvä asia.     Kumma että se lyhytaikainen ja vain väliaikainen  hiilinielun lisääminen hakkuita rajoittamalla kelpaa joillekin hyvin kiireen takia mutta sama log. ei toimikaan soiden ennallistamisessa jossa  asia kääntyy juuri toisinpäin.

    Huusipaperien käyttöäkin voi jokainen viheriä  esim. vähentää oman tarpeensa mukaan, sillä omilla valinnoilla voi vaikuttaa.   Ja vaikka kartonkipalaseen pyyhkii jo melko vähillä päästöillä ; reikä vain keskelle läpyskää , sormella pyyhitään ja sormi puhtaaksi  reunoihin.  Voidaan käyttää monta kertaa samaa läpykkää; kierrästystä ja ruohonjuuritason luonnonsuojelua parhaimmillaan .  Pesuvettä ja energiaa säästyy esim. käyttämällä sadevettä.  Luonnossa liikuttaessa käytetään tietenkin sammalta eikä selluteollisuuden tuotteita tarvita sitäkään vähää mitä sisätiloissa.

    Visakallo Visakallo

    Eikö kunnostusojituksen kemeratuki ole nyt viimeistä vuotta voimassa? Pitääkin muistaa laittaa muutama paikka kuntoon.

    Rane

    Niin,metsäpolitiikkaa vai uskontoa?MT:stä voi lukea ei-tilaaja kolme juttua ja Vuokon kolumni ehdottomasti kuuluu niihin.

    Uskon vai tiedon varassa? – Kolumnit – Maaseudun Tulevaisuus

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Kirjoitin tämän biologin uskontunnustuksen parodioivaksi johdannoksi esitelmääni 18 vuotta sitten marraskuussa 2003.” Taitaa olla kyseessä Suomen Metsätieteellisen Seuran metsäbiologian kerho. Olin puheenjohtajana järjestämässä Tieteiden Talolla tilaisuutta, jossa käsiteltiin Metsälehdessä uutisoituja kääpätutkimuksia. Seppo oli siellä ja Reijo Penttilä, kääpätutkija SYKEstä, sekä tilastotieteilijä Hannu Rita yliopistolta. Kieltämättä vähän aluksi hätkähdin ja mietin mitä tästä tilaisuudesta oikein tulee, kun Seppo piti aluksi saarnansa gregoriaanisen kirkkolaulun sävelin. Hyvinhän se lopulta meni!

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003383666.html

    Teufelin Zumi

    Vuokolta puuttuu vielä ne tiedot, itseään korostavan tekonäppärän saarnan näpersi.

    KeMeRat

    Seppo Vuokko on viisas ja komea mies. Kirjoituksen aiheena on uskonto suhteessa objektiivisen tietoon ja siinä arvioidaan metsien muutosta sadan vuoden aikajänteellä kourallisesta valokuvia. Juuri näin tulee toimia. Vuokko on myös huomannut, että vanhoissa kuvissa on vähemmän kiintoja kuin uusissa. Jokainen tietää Vuokon lailla, että monimuotoisuus mitataan kuutioissa ja tukkiprosenteissa. Jatkoon ja suoraan!

    PS. Tämä teksti oli linkattu tänne vasta toisen kerran, kolmatta innolla odottaen!

    Rane

    Niinpä.Se suojelija älähtää johon Vuokko kolahtaa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 109)