Keskustelut Luonto Ympäristöjärjestöjen metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 109)
  • Ympäristöjärjestöjen metsäpolitiikka

    Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt ei ole useista yhtäläisyyksistä huolimatta vihreän puolueen alla, joten avaan näille oman viestiketjun.

    Loukkaantuneita eläimiä luonnonsuojelulain mukaisesti lopettavan metsästäjän palkitseminen eläinten ystävänä ei ollut kaikkien mieleen.

    https://yle.fi/uutiset/3-12256946

    Tietenkään kaikki eivät valintaa vääränä pitäneet. Mutta kun tällaista kaveria kutsutaan jopa murhaajaksi ja siksi on tarve suojella palkitun yksityisyyttä, ollaan mielestäni etäännytty kohtuullisen kauas luonnosta asfaltti- ja betoniviidakkoon.

    Toki luontoväellä on esittää vaihtoehto sille, että metsästäjä lopettaa kärsiviä eläimiä? Huomioon pitää ottaa se, mistä osaaminen tulee, onko se joillekin siunaantunut syntymälahjana vai pitääkö yhteiskunnan varoilla järjestää kattava verkosto asioita hoitamaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    En olisi huolissani vessapaperin riittävyydestä – sen voi tuoda ulkomailtakin. Toki kasvua voidaan jonkin verran lisätä mm. metsittämisen ja tuhkalannoituksen keinoin. Täsmällinen ehdotus odottaa kuitenkin VMI-tulosten jatkoanalyysiä kasvun notkahduksen syistä.

    Vaikka otsikossa puhutaan Y-järjestöistä, puun käytön rajat eivät tule heiltä. Ne tulevat biodiversiteetti – ja ilmastostrategioiden toteutuksesta, siis EU:sta.

    Tolopainen

    Vessapaperin voi korvata suihkulla ja esim. pellavapyyhkeellä. Paperin huuhtominen viemäriin on muutenkin kiellettyä monissa maissa.

    Gla Gla

    Ja minäpä teen ekoteon, kun en hakkaa metsää klapeiksi, vaan ostan klapit kaupasta!

    Anteeksi jälleen kerran tuo kärjistys.

    Vessapaperin tai sellupohjaisten tuotteiden tuonti ulkomailta ei yhtään auta ympäristöä. Jos niitä ei tehdä kotimaisesta raaka-aineesta, niitä tehdään ulkomaisesta. Tekemättä niitä ei jätetä ja etelä-amerikkalaisen tai venäläisen aukon ympäristövaikutukset tuskin lievemmät on kuin suomalaisen.

    Toki VMI-analyysiin pitää tutustua, kunhan se saadaan. Se ei silti estä puuston kasvun lisäämisten tavoittelua. Elettiinhän me vielä äskettäin siinä käsityksessä, että puuston kasvu lisääntyy. Kunnes pommi pudotettiin syliimme. Se ei ole voinut ehtiä mihinkään linjauksiin vaikuttaa. VMI-analyysi antaa mahdollisuuksia suunnata toimenpiteitä oikein. Kunhan tavoitteeksi otettaisiin puuston kasvun lisäys, eikä vähentäminen puusepän ikkunankarmikorttiin vedoten.

    EU ei ole mikään generaattori, josta meille asioita tarjoillaan. EU on järjestelmä, jossa joukko lobbareita vaikuttaa virkamiehiin ja päättäjiin, jotka sorvaavat päätösehdotuksia ja joista jalostuu päätöksiä. Ympäristöjärjestöillä on erittäin vahva rooli tässä kuviossa. Lisäksi ne vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen. Ei Ristokaan lämpimikseen hesariin kirjoita puuta heinää.

    Tästä kaikesta kuitenkin huomaamme, miten vaikea on käsitellä asiaa. Paljon mukavampaa olisi puhua suojelusta ilman, että tarvitsee välittää kokonaisuudesta,

    Tolopainen

    Tuossa itärajan takana on metsää 50 kertaa enemmän kuin Suomessa ja suurin osa on luonnontilassa. Miten se ei mitenkään vaikuta hyönteisten uhanalaisuuteen Suomessa. Samat lajit siellä puuta järsii. Jos meiltä jokin kuoriaislaji uhkaa loppua, noudetaan sieltä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minä nimenomaan katson kokonaisuutta. Jos ostetaan vessapaperi ulkomailta, ja tehdään meidän puusta jotain arvokkaampaa, olemme loppuviimeksi rikkaampia kuin jos tehdään toisinpäin.

    EU:n meille sanelemaan hiilinielutavoitteeseen ollaan jo sitouduttu mutta ainakaan yhtään enempää ei tarvitse hyväksyä. Ville Niinistö esittää ehkä nielutavoitteiden nostoa, mutta se toteutuu paremmin kannustimien kuin pakottamisen kautta.

    Näen bd-strategian toteutuksen aiheellisena, jos sillä saadaan torjuttua taksonomia. Jos taksonomia toteutuu, se on kuolinisku metsätaloudelle. Sen jälkeen ero EU:sta saattaa saada kannatusta ja Natoon liittyminen sen luonnollisena seurauksena.

    Visakallo Visakallo

    Kun tästä nykyisestä ajasta kirjoitetaan historiaa viidenkymmenen vuoden kuluttua, voi monilla silloin vielä elossa olevilla posket punottua, kun ymmärtävät miten heitä käytettiin hyväuskoisina hölmöinä hybrivaikuttamisen pelinappuloina. Suuressa kuvassa on käynnissä Suomen metsätalouden alasajoon tähtäävä hanke. Sen lopputulos jää nähtäväksi. Vielä on jonkin verran toivoa jäljellä, mutta nyt tarvitaan aito kansallinen herätys suomalaisen metsätalouden puolustamiseksi.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    ”Jos taksonomia toteutuu, se on kuolinisku metsätaloudelle. Sen jälkeen ero EU:sta saattaa saada kannatusta ja Natoon liittyminen sen luonnollisena seurauksena.”

    Tietääköhän TP-utva tuota linkitystä EU:n ympäristö lainsäädännön, EU-eron ja Nato jäsenyyden välillä. Kannattanee laittaa varmuuden vuoksi sähkö posti Saulille. Sale kertoo skenaarion sitten utvassa.

    Leena

    Visakallo Visakallo

    Sauli on tainnut laittaa veljenpojalleen Villelle sähköpostia, kun Villen kirjoituksissa on aivan viime aikoina alkanut vilahdella pienen pieniä järjenkipinöitä. Toki kysymyksessä voi olla vain tuleviin presidentinvaaleihin valmistautuminen.

    Gla Gla

    ”Minä nimenomaan katson kokonaisuutta. Jos ostetaan vessapaperi ulkomailta, ja tehdään meidän puusta jotain arvokkaampaa, olemme loppuviimeksi rikkaampia kuin jos tehdään toisinpäin.”

    Ympäristöjärjestöt tavoittelevat, ainakin virallisesti, ympäristön tilan kohentamista. Se, että me teemme ikkunankarmeja ja kakkosnelosta hakkaamalla nykyistä vähemmän puuta, ei auta ympäristöä. Silloin uusiutumattomat raaka-aineet jää korvaamatta ja muualla hakataan enemmän. Kaiken perusteenahan pitäisi olla uusiutumattomien käytön vähentäminen eli puun käytön maksimointi. Muita korvaavia materiaaleja on kovin vähän.

    Toisaalta ajatus jalostusasteen nostosta on hankala. Teollisuus pyrkii kannattavaan toimintaan. Kyse ei ole valinnasta, jossa eduskunta päättää, sahataanko puista lautaa vai keitetäänkö sellua. Eduskunta voi tehdä sellunkeiton mahdottomaksi Suomessa, mutta se ei sahausta tai muuta korkean jalostusasteen toimintaa lisää. Vai oliko ympäristöjärjestöillä jokin keino, jolla korkean jalostusasteen toimintaa saataisiin tänne lisää? Arvaanko oikein, että ei ole. Pelkkää leukojen louskutusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomen metsien hakkuiden heilahteluilla (vaikkapa välillä 50 – 100 miljoonaa mottia) on aika pieni merkitys maapallolla. Meidän pitää optimoida meidän metsien käyttö juuri meille sopivalla tavalla: kaikkiin tarkoituksiin pitää löytyä kakkua. Kakun osat ovat: metsäteollisuuden puun tarve, hiilinielujen tarve ja suojelualueiden tarve. Kakkua voi myös pyrkiä kasvattamaan mutta ei se rajattomiin kasva. Jalostusasteen nosto menee markkinaehtoisesti. Valtion rooli siinä on tutkimuksen ja kehityksen tukeminen.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 109)