Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ok, kiitos tarkennuksesta!
Meillä oli joskus metsäharjoitteluaikana tapana – tai ainakin pojat ehdottivat – että kun meillä oli enemmän harjureita kuin sahoja, niin kukin sahaa aina yhden tankillisen ja sitten vaihdetaan. No meikä tietenkin olisi joutunut sahaamaan tuolla systeemillä paljon pitemmät ajat. Muistaakseni pojat armahtivat, ja mentiin sitten raivausajan mukaan.
Jos raivaa tienvarsia, autoilijoita voisi varoittaa kyltillä jossa lukee vaikka että ”Raivoominen kännissä – aja varovasti”.
yli kaksi hehtaaria metsää saman kunnan alueella (vaikka eri palstoissa) riittää vapauttamaan alle 2 ha:n tilan kiinteistöverosta, jos sen käyttötarkoitus on metsätalous
Siis ihanko vaikka tilalla olisi rakennusoikeutta? Onko linkkejä oikeustapauksiin? Miten käyttötarkoitus osoitetaan? Minua arveluttaa ostaa metsätilaa jossa on rantakaavaan kuuluvia lohkomattomia tontteja, koska epäilen, että ne laitetaan kiinteistöverolle.
Aika tiukka on Tolopaisen päästödieetti! Mistä otetaan proteiinit? Ei varmasti tuontisoijasta. On olemassa keskitie jossa pihvi per lärvi muunnetaan padaksi jossa yhden – kahden pihvin lihamäärällä ruokitaan koko perhe. Suomalainen maitolehmä ja lihanauta ovat tehokkaita, muuntavat nurmen proteiiniksi.
Kemera jatkuu tänä vuonna entisillä ehdoilla, sillä EU:n ohjelmakauden viivästyminen toi sille jatkoajan. Samalla uuden metsän kannustusjärjestelmän (Metka) valmistelu jatkuu.
”Vinkkinä voi sanoa, että kemerakelpoisia ensiharvennuksia kannattaa tarjota energiaksi tai kuiduksi nykysysteemillä, sillä erillistä pienpuun keräilytukea ei näyttäisi uuteen järjestelmään tulevan.”
Samoin on laita kunnostusojitusten suhteen. Jatkossa tukea suunnataan suometsien hakkuiden ja hoidon suunnitteluun, muttei enää itse ojien kaivuun.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1281372
Sijoittajavaltaisissa asunto-osakeyhtiöissä ei suuri yhtiölaina välttämättä ole haitaksi, koska vuokralaisen voi aina vaihtaa. Sen sijaan jos omistaja-osakkaat eivät pysty maksamaan lainan lyhennyksiään, tilanne on kimurantimpi. Pääomavastikkeen lyhennys vuokratulosta siirtää veronmaksua asunnon myyntiin saakka, mutta jos asuu asunnossa itse 2 vuotta, veronmaksun arvonnoususta voinee välttää kokonaan.
Timppa pitää jälleen ansiokkaasti metsätalouden lippua korkealla Hesarissa.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000007716343.html
Helmi-elinympäristöohjelmaa voi kommentoida:
Ja vielä hömötiaisen uhanalaisuudesta (Birdlife): ”Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle.” Melkein uskaltaisi veikata että jos alueelta vain löytyy asunto (lehtipuupökkelö) ja ruoka (jäkäläinen näre), niin metsän ei tarvitse olla ”vanhaa”.
Se mitä voitaisiin kokeilla, olisivat tietenkin tekopökkelöt lehtipuusta, mutta niiden lisäksi vanhojen näreiden jättämistä riistatiheiköihin ja korpiin sekä pieniläpimittaisen harvennuspuun jättämistä sinne tänne, eli osa kuvioista (siis kuvion osa, ei kokonaisia kuvioita) jätettäisiin harventamatta ja katsottaisiin suosivatko linnut niitä elinympäristöinä.
http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/homotiainen/
