Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Pentin luvut ja samoin FGC:n laskelmat näyttävät että puhutaan isoista asioista. Metsänomistajat eivät suostu ilman kunnon korvauksia ja verorahaa ei kannattaisi laittaa tähän kun puun käytön väheneminen maksaa yhteiskunnalle muutenkin paljon. Rahoitus olisi saatava yksityiseltä sektorilta.
metsää pitää hakata aina kun on sen aika
Näin minäkin asian näen, talousmetsää tulisi hoitaa noin. Mistä siis saadaan puuttuvat hiilinielut? Yhden keinon keksin: siirretään metsäpinta-alaa hakkuiden ulkopuolelle. Suojelumetsät kasvavat edelleen ja niiden kasvu lasketaan mukaan metsien kokonaiskasvuun. Jäljelle jäävää talousmetsää hoidettaisiin normaaliin tapaan.
Luke osaisi laskea kuinka paljon pinta-alaa ja millaista metsää tulisi suojella, jotta hakkuumahdollisuudet pienenisivät 10 milj. m3. Alueita kannattaisi perustaa Etelä-Suomeen, jossa on paremmin kasvavia metsiä ja josta puuttuu tiukan suojelun alueita. Keino ei ole haitaton, vaan heikentäisi tuloja ja työllisyyttä Etelä-Suomessa.
Yksi asia joka hämärtää hiilineutraaliustavoitteeseen pääsyn ajankohtaa on ulkomaankauppa. Jos esimerkiksi meillä entiseen tapaan olisi laajempi puun tuonti Venäjältä mahdollista, voisimme ulkoistaa maankäytön päästöjä halvalla sinne. Toinen toimiva tapa on temutus jossa kulutustavaroiden valmistuksen päästöt jäävät Kiinaan tai mistä nyt Temun tavarat kulloinkin tulevatkaan.
Aalto-yliopiston professorin mukaan ainut kasvukeino on tuottavuuden kasvu, eli tehtyä työtuntia kohti tulee saada enemmän tuloa.
Kainuun maakunnan tarina tuottavuuden noususta on Hesarin jutussa luettavissa.
Vuonna 2008 loppui paperin valmistus Kajaanissa. Heti seuraavana vuonna rakentui UPM:n johdolla entiselle tehdasalueelle yritysalue ”Renforsin ranta”. Alueella työskentelee nykyisin yli 600 ihmistä – enemmän kuin paperitehtaassa ennen sen sulkemista. Yrityksiä sinne on majoittunut yli kolmekymmentä. Isoin työnantaja on S-ryhmän toimijoille palkka- ja taloushallinnan palveluja maanlaajuisesti tuottava SOK:n palvelukeskus. Suomen valtion ja korkeakoulujen omistaman CSC:n datakeskus on Kajaanin ensimmäinen. Se on toiminut Renforsin rannassa vuodesta 2012.
Terrafame työllistää 2 000 ihmistä. Heistä noin 800 työskentelee sille suoraan. Loput ovat töissä alihankkijoiden kautta. Kainuun bruttokansantuotteesta yhtiön osuus on noin 20 prosenttia.
Muuta: palvelut, matkailu, peliala. Googlen Otanmäen datakeskus. Lisää investointeja on tulossa.
Kustannuksia tulee joka tapauksessa, jos EU-tavoitteet eivät muutu ja jos ilmastolakia toteutetaan jääräpäisesti. Joko hakkuiden alentamisen kautta tai sitä kautta että päästövähennyksiä joudutaan tekemään muualla kuin maankäyttösektorilla. Väitetään että ne ovat kalliimpia siellä muualla, mutta onko arviossa huomioitu kaikki kerrannaisvaikutukset ja onko metsähiilinielun hintana käytetty Tahvosen ale-mallia, sitä en tiedä.
Tahvosen malliin pari kommenttia.
Hinta 20 euroa per hiilidioksiditonni vaikuttaa alhaiselta verrattuna puun hintaan. Päästökauppaa ja puukauppaa käydään ja ehkä hintataso tulisi johtaa niistä, vaikka kauppa perustuisikin metsänomistajien tarjouksiin. Joku voisi ehkä myydä puuntuotostaan tasolla 50 euroa per m3?
”pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puhtaasti ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras tulos voitaisiin saada aikaan avohakkuilla, hyvin pitkillä kiertoajoilla ja harvennuksista luopumalla.”
Tämä on vähän todellisuudelle vieras kombo. Harvennuksista ei varmaan kannattaisi luopua vaikka kohde olisi hiilinielukaupassa. Eikä ehkä mennä hyvin pitkiin kiertoaikoihinkaan, vaan silloin puhutaan ennemminkin jo luontoarvokaupasta.
Männikköä hoidettaisiin tehden niissä entistä lievempiä harvennuksia mutta useampia ja käyttäen hiukan pidempiä kiertoaikoja. Kuusikoissa ja koivikoissa normaali käsittely. Vuotuisesta todennetusta hiilen sidonnasta tulisi korvaus niin kauan kuin kohde on nielukaupassa mukana.
Sähköasiaa vähän eri näkökulmasta. Fortumin viestintä on heikentänyt asiakaskokemustani. Ehkä olen herkkä loukkaantumaan, mutta tällainen tyyli johtaa tarpeeseen vaihtaa sähköyhtiötä. Vai viestivätkö kaikki muutkin nykyään näin?
Tapaus 1. Halusin päättää määräaikaisen sähkösopimuksen sijoitusasunnossa joka on myyty. Verkkopalvelussa ennenaikaisen päättämisen ainut hyväksyttävä syy on muutto. Valitsin sen kun muita vaihtoehtoja ei ole ja en jaksanut soittaa asiakaspalveluun. Tuli sähköpostia jossa uhkailtiin sakkomaksulla koska osoitteeni ei muuttunut eli en tosiasiassa muuta. Mainitaan kyllä lievennys että s-posti ei velvoita toimenpiteisiin mikäli kyseessä on asunnon myynti tai vaikka vapaa-ajan asunto jossa sähköä ei enää tarvita.
Sakkoa voisi tulla siis siitä kun Fortum joutuu suojaamaan sähkön hankintansa määräaikaisia sopimusasiakkaita varten. Suojaus lienee kuitenkin leivottu jo tuotteen hintaan, joten miksi turhaan niuhottaa tästä? Miksi verkkopalvelun valikossa ei pysty valitsemaan sopimuksen lopettamisen syytä eli esimerkiksi 1. muutto, 2. asunnon myynti, 3. muu ja siihen oma selitys.
Lähetin tästä palautteen asiakaspalveluun.
Tapaus 2. Soitin sitten Fortumin asiakaspalveluun ja asia hoitui ilman ongelmia. Minulle tarjottiin lopuksi Fortum identiteettisuojaa hintaan 8 euroa kuussa. Sanoin etten tarvitse palvelua, mutta minulle saa lähettää tarjouksen. S-postiin tulee sitten tilausvahvistus ja muistutus että vahvista sopimus. Tässä Fortum valehtelee koska mitään sopimusta ei ole puhelimessa solmittu vaan ainoastaan annoin sille mahdollisuuden tehdä tarjous. Muistutukset s-postiin ja puhelimeen ÄRSYTTÄVÄT.
Lähetin tästä palautteen kuluttajavirastoon.
