Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
”Yhteiskunnan kannalta ei kuitenkaan ole optimaalista, mikäli metsänielujen oletetaan virheellisesti olevan merkityksettömiä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.”
https://www.luke.fi/fi/blogit/metsien-hiilinieluista-on-ihmisille-hyotya
Ei varmasti ole merkityksettömiä lyhyellä aikavälillä, mutta sillä mitä Suomessa tehdään on pieni merkitys globaalisti. Ihmiskunnan pitäisi vetää tässä asiassa köyttä samaan suuntaan, eikä niin että EU:ssa säästämme itsemme köyhiksi ja muualla jatkuu sama meno. Miljoonia ihmisiä on nousemassa köyhyydestä, eikä ole sama miten he kuluttavat, tai miten superkuluttajat kuten amerikkalaiset jatkavat. Trumpin aikana ilmastotoimia jarrutetaan ja muuttuuko tilanne hänen jälkeensäkään.
Aiheeseen liittyy HS-artikkeli otsikolla ”Ovatko EU-maat sitoutuneita ilmastotoimiin? Huippukokous alkaa tänään”.
HS-kommentti:
”Niin kauan kuin Venäjä häiriköi, ei missään tapauksessa saa lopettaa polttomoottoriautojen käyttöä. Päin vastoin: kannattaa monipuolistaa polttoaineiden valikoimaa huoltovarmuuden turvaamiseksi kriisissä, kuten edellä kommentoitiinkin.
Hiilenpoistoyksiköitä saadaan hyvinkin edullisesti maankäyttösektorilta kun avataan sinne hiilikauppa. Eli luovutaan nykyisestä EU:n hiilinielupolitiikasta jossa eri maille jyvitetään hiilinielujen tavoitteet. Yritykset ja valtiot voivat sitten ostaa poistoyksiköitä metsänomistajilta vuosittain tarpeellisen määrän. Kun hiilen poistoista saa hyvän korvauksen, alkaa ennennäkemätön metsitysinto ja hakkuiden alentamisinto pitkin Eurooppaa.”
Tapio Sironen HS-jutussa:
”Hiilinielutavoitteiden alittamisen aiheuttamiin sakkoihin ei usko enää Ilmastopaneelin pj. Seppäläkään. Koko EUn tasolla nielutavoitteisiin ei pääse kuin pari maata ja nekin osin epämääräisillä laskelmillaan. Nielutavoitteiden alittamiset painetaan villaisella arvioi Ilmastopaneelin pj. Seppälä YLEn sivuilla muutama viikko sitten. Seurantakauden 2021-2025 nielulaskelmat valmistuvat parin vuoden päästä. Muista miljardilaskuspekulaatioista ei tietääkseni ole ollut edes puhetta.”
Luken synteesi käytöstä poistuneiden turvepeltojen vettämisestä: ”kokonaispäästöt vähenivät noin 5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia hehtaarilta jokaista 10 cm kohden, jonka pohjavesi nousi”.
https://jukuri.luke.fi/items/6408aa13-5917-47bd-8d49-93219b7c82e1
Aktiivikäytöstä vetetyllä turvepellolla päästösäästö olisi oletettavasti vielä suurempi. Metsäojitetulla suollakin voitanee hyötyjä saada. Kysymys kuuluu kuinka paljon ja näkyykö ponnistukset sitten kasvihuonekaasujen päästöissä kuinka nopeasti? Varmaan avainasemassa olisi vesipinnan sisällyttäminen päästöjen laskentaan, mutta mistä saadaan malliin syöte eli vesipinnan korkeuden mittaus kattavasti? Osaavatko satelliitit tämän jo piankin?
Oli Metsälehdessä jo Annikan kommentteja Ruotsi-Suomi maaotteluun. Tuleeko niiden lisäksi muuta, se jää nähtäväksi. Luultavasti ei pelasta meitä vaan tarvittaisiin apua EU:n komissiolta.
Tuo on totta että maaperä on vaikea huomioida hiilinielukaupassa. Jos se jätetään pois, ollaan paremmin eväin liikenteessä ja voidaan tukeutua kaukokartoituksen menetelmiin kirjanpidossa. Kokonaisbiomassan muutos lienee ainakin tilatasolla aika tarkka.
Kiitos Mikolle kolumnista.
”Puuntuotannon kestävyys on ylimuistoisesti ollut metsätalouden suunnittelun perusta. Se tarkoittaa, että hakkuut eivät saa ylittää puuston kasvua eivätkä alentaa tulevia hakkuumahdollisuuksia.”
Näistä kahdesta tulevat hakkuumahdollisuudet onkin jo astetta parempi mittari. Nykyisin paljon harrastettu kasvun ja poistumien vertailu ja positiivisen hiilinielun vaatimus voi johtaa huonoihin lopputuloksiin pitkällä aikavälillä. Vaikkapa kasvun alenemiseen kuin lehmän häntä.
Nykyinen hallitus on yrittänyt potkia ihmisiä töihin heikentämällä turvaa monin tavoin, mutta se ei auta jos työtä ei ole. Yrittäjäksi ei ainakaan kannata ryhtyä, koska jos saa mitään tuloja menettää lopunkin perusturvansa. Tarvittaisiin kannustinloukkujen poistoa ja Soininvaaran agitoimaa työn ja turvan yhteensovitusta. Esimerkiksi jokin kansalaispalkan tapainen perusturva, joka ei ole niin suuri että sillä yksinään tulee toimeen ja verotetaan tai alennetaan pois asteittain tulojen noustessa.
LongPlayn uutiskirje ja manifesti paremman tietokirjan puolesta Kirjamessuilla:
”Lehtiin kirjoittavia toimittajia sitovat faktantarkistusvaateet ja journalistin eettiset ohjeet. Jos virheitä julkaistaan, ne pitää oikaista, ja laiskottelusta vastataan JSN:lle. Ei se täydellinen systeemi ole, mutta työhön sisältyy yhtä kaikki ideaali siitä, miten totuutta pitäisi tavoitella.
Tietokirjallisuuden käytännöt ovat hyvin kirjavat. Joissain kustantamoissa tehdään tarkkaa faktantarkistusta ja eettistä pohdintaa, toisaalla taas ei tsekata lainkaan, mitä haastateltava tai edes kirjoittaja suustaan päästää. Väärät tiedot korjataan myöhemmin julkisuudessa. Eettiset pohdinnat pelkistyvät juridiseksi minimiksi: voiko tästä joutua käräjille?
Ja kun toimittajat (outoa kyllä!) julkaisevat tietokirjoista juttuja tarkistamatta itse niiden väitteitä, ongelmat kertautuvat ja ketjuttuvat. Lukijat ja tekstien kohteet ansaitsevat parempaa. Manifesti paremman tietokirjallisuuden puolesta julkistetaan torstaina 23.10. klo 19.30 Lonna-lavalla.”
Kemijärven kiista lähti jännille kierteille, kun GP väittää että aiotaan hakata suojelun arvoista metsää ja yhteismetsä kertoo että alue ei kelpaa suojeluun (Metsäuutiset). Onko HCV-metsää?
Onko tilanne kohtuuton omistajan kannalta?
Orpon hallitus avuksi kun lupasi suojella vanhat metsät, vai pitääkö alueen olla myös luonnontilaista? Entäs jos on vain jompi kumpi, mutta ei molempia yhtä aikaa, eli vaikkapa nuorta mutta luonnontilaista?
