Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei oo ollu kovia pakkasia joten ehkä hiirulaiset kestivät. Etelärannikolla kukkii (kuulemma lumipeitteen ohuuden vuoksi) valkovuokot ja kirsikat nyt. Voikukkaa näkyy myös. Kohta valmistuvat tuomen kukat.
Mites pölyttäjät, mustikat metsissä ja mansikat pelloilla: onnistuuko synkronointi vai meneekö pieleen?
Jovainille huomauttaisin: kasvihuonekaasujen raportoinnissa on maaperän hiilinielut ja päästöt mukana. Niistä käydään hirmuista porua, kun laskenta on epävarmaa ja Ruotsin tulokset vastaavalla ilmastovyöhykkeellä erilaiset. Siltä varalta kerron jos on jääneet Metsäuutiset ja hiilinieluketju Jovainilta lukematta.
Metaanin päästöt ovat ilmeisesti kasvussa, eli globaalisti ei puhuta vakiopäästöstä? Joka tapauksessa mikä tahansa päästö maasta tai suosta ilmaan lämmittää nykyistä ilmastoa. Myös metaani, kun siitä jää ilmaan vähintään se hajoamistuote hiilidioksidi. Joka tapauksessa on aina hyvä kertoa, jos esitetyssä laskelmassa on kertoimissa nämä valmiiksi huomioitu. Kuten edellä tehtiin, kiitos siitä.
Ilmeisesti nykyisen satelliittihavainnoinnin virhemarginaali on myös hyvin lavea samoin kuin metsämaan hiilen arvioinnin. Jossain keskustelussa oli huomautus, että satelliitti ei edes mittaa suoraan hiilidioksidia. Lisää aiheesta HS:n artikkelissa 21.3.2023; Nasan Brendan Byrne haastattelussa.
Satelliitti ei erottele eri lähteistä tulevaa hiiltä eikä välttämättä eri kaasujakaan, vaan menetelmän kyky on rajallinen. EU-politiikkaan ehkä kuitenkin riittävä, jos todetaan että IPCC-laskenta ei sovellu. Eri EU-maissa on khk-raportointi hyvin eri tasoista.
Metsien osalta EU-maiden puusto kyllä saataisiin laserkeilauksen ja maastoinventoinnin yhdistelmällä aika hyvin kuvattua. Voitaisiin vaikka päättää, että EU:n hiilinielutavoitteen seurannan osalta metsissä käytetään vain puuston maanpäällistä osaa. Muun maankäytön kuten peltoviljelyn ja kotieläinten päästöjen kuvausta ja ohjausta tämä ei ratkaise.
OST:lle voi nykyään tallettaa 100000 euroa.
En tiedä vaikuttaako muu omaisuus kuin metsä tällä hetkellä hoitomaksuihin. Asiaan voi kuitenkin tulla muutos koska tahansa, mikä kannattaa suunnittelussa huomioida. Ei ole oikein loogista että erilaista omaisuutta kohdeltaisiin eri tavoin tässä kohtaa.
Jaksollisen metsän kasvu ja puustopääoma tietenkin heilahtelevat enemmän vuosien välillä. Nykyinen tiedekonsensus taitaa kuitenkin olla että jaksollinen kerää suuremman keskikasvunsa vuoksi kiertoajalla enemmän hiiltä ilmasta puustoon ja maahan, vaikka huomioitaisiin avohakkuuvaiheen viive. Hiilitaselaskennassa pitää huomioida, että avohakkuun hetkellä syntyy suuri karikesyöte maaperään. Sitä maaperä sulattelee hetken ja osa jää kokonaan hajoamatta. 40 prosenttia puun kokonaisbiomassasta meni syötteeseen, ja osa siitä säilyy hiilivarastossa hyvinkin pitkään, esim. kannot ellei niitä korjata. Ts. avohakkualue näyttää hiilettömältä mutta sitä se ei ole, hiili on vain siirtynyt eri paikkaan.
En tarkoittanut sinua Perko, vaan kommenttini on yleinen. Verkossa syytetään nyt eri puolilla aika ikävin sanankääntein viestin tuojia, eli Ilmastopaneelin, Luontopaneelin sekä Luken tutkijoita. He tekevät kaikki työtään ja ongelmana eivät ole nämä tutkijat.
Ongelmana on se että tutkittavat ilmiöt ovat monimutkaisia ja niitä käytetään poliittisten päätösten pohjana. Poliittisessa päätöksenteossa joudutaan punnitsemaan vastakkain täysin varmoja seurauksia kuten hakkuiden alentamisen talousvaikutukset ja hyvin epävarmoja asioita kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon kääntämiseen tarvittavien toimien mittakaava. Toki voidaan sanoa aika varmasti että meidän hakkuiden määrän vaikutus maapallon ilmastoon on mitätön, mutta jos kaikkialla maapallon metsiä käsiteltäisiin hiilinielut maksimoivalla tavalla ja niiden pinta-alaa lisättäisiin, sillä olisi kyllä vaikutusta globaalisti.
Hesarissa on hyvä keskustelu ilmastolaista, vaikka onkin ruma avohakkuukuva laitettu kuvitukseksi. Otsikko on myös erikoinen maan tärkeimmälle päivälehdelle, ennemmin tällaisen odottaisi näkevänsä ympäristöjärjestön materiaalissa:
Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja metsäalan lobbarit yrittivät turhaan horjuttaa ilmastolakia
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011189128.html
AJ kommentti HS:
Erittäin hyvä keskustelu ilmastolaista. Pari huomiota. On totta että päästövähennysten onnistumista lasketaan YK:n ilmastosopimuksessa aloittaen vuodesta 1990 ja silloin tulokset vaihtelevat maiden lähtötasosta riippuen. EU:n hiilineutraaliustavoite on sen sijaan maakohtainen, jolloin lähtötaso ei vaikuta vaan vain nykytila. Näin pyritään Euroopan hiilineutraaliuteen, mutta vaikka se saavutetaan, tuonti ja vienti hämärtävät kuviota edelleen eli osa maiden päästöistä kohdistuu aina muille maille ja maanosille. Suomen metsiä esimerkiksi hakataan paljon, jotta tuotetaan tavaraa muiden maiden asukkaille.
Metsistä halutaan puun lisäksi monimuotoisuuspalveluja ja hiilensidontapalveluja. Näitä saadaan järjestymään riittävä määrä, jos rahoitus järjestyy, eli niille tarvitaan markkinat ja rahoittajat. Metsänomistaja on näilläkin markkinoilla tuottaja ja sinne tarvitaan kuluttajat eli asiakkaat. Jos asia hoidetaan sääntelyllä, metsänomistaja maksaa kaiken, vaikka hyöty on yhteinen.
PS. Metaanille olisi hyvä saada oma ketju, kun se ei ole metsien hiilinieluja.
PS2. Kyllä satelliittihavainnointia kehittämällä olisi mahdollista saada vertailukelpoisia arvoja hiilinieluille ja EU voisi halutessaan siirtyä niihin ilmastopolitiikassaan.
Ei ole kysymys siitä kuka on oikeassa vaan siitä miten saadaan metsien hiilinielun parempi kuvaus ja millä keinoin saadaan metsien kasvu pysymään hyvällä tasolla. Viestintäongelma on siinä, että saadaan metsäalan ulkopuoliset maallikot ymmärtämään metsien kasvun dynamiikka ja ilmastotoimien eli ehdotettujen hakkuiden alentamisen seuraukset. Jos yhteiskunta tästä valistuksesta huolimatta haluaa valita sen tien, se on sitten metsäalan pakko hyväksyä.
Kertoimien hionnan huippuunsa voi jättää suosiolla alan tutkijoille!
