Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tämä on totta. Voejaan ryhtyä matkaelumuaks Uuven Seelannin tappaan.
En mielellään vertaile Euroopan tavoitteisiin vaan ihan meidän omiin suojelutavoitteisiin. Voi olla että vähemmän kuin 10/20/70 -vyöhykejako riittää, mutta se riippuu siitä mitä noilla alueilla kaikkiaan tapahtuu. Mm. hiljainen suojelu ja suojakaistat yhteen laskien tilastojen ulkopuolella on vielä paljon vähemmän intensiivisesti käytettyjä alueita, ja niilläkin on vaikutusta monimuotoisuuteen – ei vain virallisilla suojelualueilla.
Opin tänään jotain uutta, ei siis mennyt hukkaan tämä päivä! Nimittäin olen suhtautunut nuivasti kiertoaikojen pidentämiseen yleensä, mutta niillekin on näemmä paikkansa. Facepookista poiminta: ”Monikäyttönäkökulmasta kiertoaikojen pidentäminen olisi hyvä sopivilla kohteilla, joissa on virkistys-ja matkailukäyttöä tai kysyntä kasvussa. Maisema paranee ja usein monimuotoisuusarvot vahvistuvat, jos luontokohteet otetaan huomioon hakkuissa.”
Miten Jovain tapahtuu valopuiden kierrätys kiertoajasta toiseen – siemenpuillako?
Ahaa! No kerro Jovain missä se jatko on! Nyt kumosit taas omat aiemmat väitteesi, kun sanoit että jatkuvuuden loputtua tehdään avohakkuu. Ison puuston alle jatkuvuus on yleensä kuusta, eikö niin? On tämä vaikeaa…
On puhuttu myös kymmeniä vuosia kituneista kuusentarreista, mutta niistä ei varmaan haluta uutta metsää vaan nuorista hyvin kasvavista terveistä kuusista. En tiedä sitten, onko niitä? Sehän ei ole kovin kallista se aika, jonka ilmainen alikasvoskuusi kasvaa siinä muiden siivellä.
Eikös aika lailla sama aika kulu puun varttumiseen tukiksi – riippumatta siitä miten metsää kasvattaa. Jos vielä huomioidaan että jk-taimet varttuvat alla, joskin pitkään mutta ilmaiseksi. Eli ne ovat jo valmiina kärkkymässä vuoroaan parrasvaloihin kun kasvutilaa järjestyy.
Ajan lisäksi ratkaiseva on laatu, eli mitä puusta saadaan. Laatu lienee avomallissa tasaisempi, mm. koska hakkuut voidaan suorittaa tasakokoisessa metsässä vähemmin vaurioin.
Tuotantoprosessin hallinta ja kehittäminen on avomallissa helpompaa ja toiminta riskittömämpää. Aivan kaikki munat eivät ole samassa korissa (keskenään samanlaisia metsiköitä).
Jk-metsässä siulla on jonkin ajan päästä lähes puhdas kuusikko kaikkialla rehevillä mailla. Jos uudistuminen loppuu, tarvitaankin jo kiireesti avohakkuita, kuten Jovain on hienosti kuvannut.
Kerettiläinen kysymys: miksi suomalaiset eivät itse rakenna datakeskuksia tänne meidän omiin tarpeisiin?
Ei niitä kehtaa jättää aivan yksin harhojensa kanssa. Tuossa meni paatoksen puolelle…
Siinähän se! Mutta voi kannattaa silmäillä myös se alkuperäisraportti.
Itse asiassa PKMO:n toinen taulukko oli hyvä. Siinä on lueteltu keinot, kuten vaatimusten lisääminen lakiin, ojitusten luvanvaraisuus sekä järeys- ja läpimittarajat uudistamiseen. No tällaista settiä voisi odottaa Koneen Säätiöltä, mutta että Sitralta – ja varsinkin Lukelta?
En osaa kopioida kuvaa tänne. Mutta ei tarvitsekaan kun se on ihan perusluettelo vesien osalta. Itse asiassa muutenkin.
”Katsaus toimiin ja ohjauskeinoihin metsien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi” taulukko 2.