Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos autossa on maavaraa reilusti ja neliveto niin hyvin harvoin tulee vastaan tilanne jossa tarvitaan manuaalivaihde? Sen 99,9 prosenttia ajasta hämmentää sitten aivan turhaan vaihteita.
Metsäuutiset kertoo että hiilinieluissa olisi korjattavaa. Etelän maakunnissa on hakattu paljon, kun puun hinta on ollut hyvä ja on pelätty kirjanpainajia. Nyt hengähdetään hiukan ja hakataan enemmän pohjoisen nuoria metsiä?
Ilmastopaneeli luettelee korjauskeinoja, joista osaan hallitus on tarttunutkin ja lisää on tulossa.
Nyt nähdään mielenkiintoinen kokeilu: auttaako tämän ja ehkä ensi vuodenkin hakkuiden aleneminen näihin tunnuslukuihin. Puuston nielu pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin maaperän päästö.
Jos vaikka ojitetuissa korvissa siirrytään enemmän jatkuvaan kasvatukseen, näkyykö siirtymä sitten milloin päästölaskennoissa?
Ostovoiman nosto palkankorotuksin voi haitata vientiä, jos tavara ei käy sen vuoksi kaupaksi. Julkisen sektorin ostovoiman nosto on erityisen haitallista kun se tapahtuu velalla ja johtaa irtisanomisiin. Nousiko ostovoima tavoitellusti?
Palkankorotusten sijaan kannattaisi ehkä harkita Marinin ehdotusta työn jakamisesta siirtymällä lyhennettyyn työviikkoon – niillä työpaikoilla ja niiden osalta jotka sitä haluavat. Parantaisi jaksamista työssä olevilla ja lisäisi työpaikkoja. Matalapalkka-aloilla tämä ei ole useinkaan mahdollista, jos työntekijä tarvitsee koko palkan – ei ole siis esimerkiksi osa-aikatyöstä lisätuloja haluava opiskelija.
Tuo pitää Nostokoukku paikkansa, että inflaatio oli kova muutamana vuonna mutta silloin pitää verrata palkankorotuksia samana aikana eikä yhtenä vuonna.
Tämä julkisen talouden yhtälö ei taida nyt ratketa. Varakkaampi väki joutuu ostamaan peruspalvelut yhä enemmän itse. Julkisesti rahoitettavaksi jäävät ehkä ne palvelut, joissa julkisella sektorilla on monopoli.
Mitä ovat Rukopiikki liiat hienoudet? Ainakin automaattivaihteisto, vakionopeudensäädin ja ilmastointi pitää autossa olla. No ne löytyvät vanhemmistakin autoista. Pysäköintitutka kameralla on hyvä. Kuolleen kulman varoitin ok, siinä tosin pitäisi olla vielä äänimerkki, että tollompikin älyää olla vaihtamatta kaistaa toisen kylkeen. On myös turhia lisukkeita kuten ylinopeusvaroitin tai start-stop, ja jopa vaarallisia kuten toimimaton kaistavahti talvella.
Nyt on taas google mapsissa ihmeteltävää. HS kirjoitti että Putinin kartanon ympärille on rakennettu ilmatorjuntajärjestelmä. Niitä ei näy satelliittikuvissa, mutta kartano näkyy. Etsii vaikka iver monastery ja kartano on hiukan siitä pohjoiskoilliseen järven rannassa. Etelämpänä näkyy joku hillitön muotopuutarha, mutta en tiedä kenelle se kuuluu.
https://www.svt.se/nyheter/utrikes/putin-bygger-torn-runt-sommarhuset-efter-ukrainas-attacker
En ole Kalle kai väittänyt, että uskon kaikki tänne siteeraamani asiat? Jos nostan tänne jotain, se tarkoittaa lähinnä lukusuositusta. Ja jos en kommentoi jotain, sekään ei tarkoita että olisin samaa mieltä. Jokaisen kannattaa käydä asiat myös omassa päässään, sanoi Matomäki. CIA-artikkeli on ihan asiallinen omassa lajissaan ja kertoo yhden näkökulman, siis amerikkalaisen.
Toinen hyvä artikkeli oli se jossa kerrottiin että jopa kylmän sodan aikaan tiedustelupalveluilla oli säännöt, mutta nykyään ei ainakaan (KGB:n jatkeella) FSB:llä enää ole. Venezuelassa lienee amerikkalaisilla meneillään operaatioita, joiden julkisuuteen kerrottu peruste on huumesota, mutta halutaan myös öljyä.
Venäjällä konstit myös monet… Entinen CIA-upseeri Sean Wiswesser sanoo, että lännen tiedustelut ovat ymmärtäneet Putinin vaarallisuuden jo pitkään. Venäjän presidentin tavoitteena on palauttaa Neuvostoliiton vaikutusvalta – ja se tekee hänestä arvaamattoman. Suomi on keskeinen kohde Venäjän hybridioperaatioille.
WWF ottaa kantaa suden suojeluun.
”Lajin suotuisan suojelun tason viitearvo on populaatiokoko, jolla lajin arvioidaan säilyvän luonnossa elinvoimaisena pitkällä aikavälillä. Sen tulee Euroopan komission määritelmän mukaan olla aina suurempi kuin niin sanottu pienin elinkykyinen populaatio, jolla laji juuri ja juuri säilyy luonnossa.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suotuisaan suojelun tasoon riittää, kun Suomessa elää 273 sutta. Pienimmäksi elinvoimaiseksi susipopulaation kooksi on määritelty 248 sutta eli suotuisa suojelun taso saavutettaisiin ministeriön mukaan kasvattamalla pienintä elinvoimaista populaatiota vain 10 prosentilla.
Tieteellinen yhteisö suosittelee varovaisuusperiaatetta ja suurempaa kerrointa – esimerkiksi Ruotsissa käytetty ja tutkimukseen perustuva kaksinkertainen kerroin tarkoittaisi, että Suomessa suotuisa suojelun taso edellyttäisi noin 500 yksilön susikantaa.”
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011566451.html
Ongelma ratkeaa, kun tiedetään tarkka susien määrä jätöksiä keräämällä. Uusimman kanta-arvion mukaan saatetaan olla jo 500 yksilössä, joten kannanhoidollisille kaatoluville ei olisi estettä, vaikka WWF ämpyilee.
Kaarnakuoriaisten biologisen torjunnan vaihtoehtoja voi olla tulossa. Hesarissa uutisoidaan pikkusukkulamadosta joka hyppää kärpäseen. Se tappaa kärpäsen levittämällä siihen bakteereja. Matoja käytetään jo hyönteisten torjunnassa. Toinen mahdollisuus on se bakteeri tai sienilaji, jonka Perko löysi ja jota myös käytetään Euroopassa kaupallisesti torjunta-aineena. Ei ilmeisesti ole vielä Suomessa saatavilla. Näitä valmisteita jos olisi saatavilla, niitä voisi levittää esimerkiksi rungoissa tai maassa talvehtiviin kuoriaisiin.
