Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tämä menee nyt aukkokasvatuksen puolelle, mutta kyllä 2000 nettonakin voi toteutua, jos teettää kaiken ulkopuolisella ja on rehevä kasvupaikka.
Missä jupesaa hiertäviä menneisyyteen katsovia laskelmia on ollut?
Eikö kannata laskea eteenpäin, koska silloin tiedetään tasan tarkkaan uudistamiskulut. On myös helpompi laskea jos jätetään laskuista pois edellinen kiertoaika. Katsotaan sen sijaan mitä puustoa metsään jäi, mitä sinne investoidaan ja mitä tuottoja saadaan. Eikä tarvitse vängätä siitä huomioidaanko sijoitetut puukaupparahat vai ei.
Hakkuutähteiden korjuutakin pitäisi kuulemma vähentää, ettei vietäisi liikaa hiiliä maasta, mutta on toki järkevää järeissä kuusikoissa koska ne haittaavat uudistamista. Kaikki (Sitran/Luken) hiiliehdotukset eivät ole käytännössä niin helppoja toteuttaa.
Turpeen osalta kannattaa tehdä ero energiakäytön (kannattamatonta koska päästöt tulevat kalliiksi) ja muun käytön välillä. Puistohan puhui tuossa kasvu- ja ympäristöturpeesta. Niiden tuotantoa ja vientiä voidaan aivan hyvin lisätä, koska noston päästöt eivät ole suuret, toisin kuin polton päästöt.
Kyllä. Koivulle ja kuuselle riittää kaksi vahvaa harvennusta. Männylle tarvitaan vähintään se kaksi, muuten tuotos ilmeisesti kärsii liikaa. Kasvupaikasta ja kasvunopeudesta riippuen: kuivalla kankaalla kaksi ja kuivahkolla kolme? Tässä kannattaa huomata, että suositukset painottavat nyt pitempää kiertoaikaa ja lievempiä harvennuksia, koska metsistä halutaan lisää kasvua. Yksittäisen metsänomistajan kannattaa soveltaa näitä oman maun mukaan ja oman alueen metsätuhoriskit huomioiden.
Jotkut autot kestävät ja kestävät.
PEFC-sertin uudistuksen yhteydessä laskettiin, että avosoiden ja vesistöjen suojakaistojen levennys siirsi metsäpinta-alasta 3,5 % jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin. Lisäksi olemme saaneet hiljattain raakkuvesille leveämmät suojakaistat. Lisäksi on arvioitu yksityisten tekemä hiljainen suojelu 8 % metsämaasta.
Laskin Luken tilastojulkistuksesta, että metsämaata olisi noissa eri tasoisesti suojelluissa ryhmissä yhteensä vajaat 2 milj. hehtaaria, eli pyöreästi 10 % metsämaasta. Tähän päälle suojakaistat 3,5 % ja 8 % hiljaista suojelua, yhteensä 11,5 %. Nämä eivät välttämättä ole kaikki metsämaata, mutta jos 10 % olisi. Kaikkiaan metsämaasta voisi siis olla nyt suojeltua osapuilleen 20 % tällä hetkellä, joten 30 % suojelutasoon on vielä matkaa.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsien-suojelu/metsien-suojelu-112025
Yhdestä asiasta voi olla Rubion kanssa samaa mieltä: YK pitää uudistaa. Muun muassa turvallisuusneuvostosta pois pysyvät jäsenet ja veto-oikeudet. Muuten taisi jäädä hiukan epäselväksi millainen Eurooppa jenkeille kelpaisi kaveriksi. Puolustuksestaan huolehtiva, konservatiivinen ja maahanmuuttoa hallitseva. Ilmastonmuutosta koskevissa asioissa linjat poikkeavat. Osa jenkeistä katsoo että heillä on edelleen oikeus tupruttaa ja ajaa isoilla autoilla, vaikka per henkilö kertyneet kumulatiiviset päästöt ovat heillä maailman suurimmat. Mekin otamme varmasti mielellämme tuotantoa takaisin Eurooppaan jos se on vain mahdollista.
”Selväksi tuli, että teollisen tuotannon ja sen resurssien vähentäminen on ollut katala virhe kuten myös ilmastomuutoksesta huolta kantavat ”kultit”.”
No jos jossain on vanhoja uponneita kustannuksia vähentämättä, niin eikö nimenomaan jk:n aloituksessa? Siinä otetaan hyöty siitä, että joku on aiemmin sijoittanut rahaa metsän uudistamiseen ja hoitoon ja kehutaan sitten, että on halpaa. On se vaan tyhmää maksaa liikaa, sanoo jk:n harjoittaja.
