Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jaahas, nyt on sitten Venäjän metsänhoito parempaa kuin meikäläinen. Jos joku tuntee tilannetta itänaapurista tarkemmin niin voi kommentoida sinne.
T.A.:
”Sitä paitsi kirjoitus sisälsi virheitäkin…muun muassa että hakkuiden lisääminen lisäisi hiilinielujakin.”
”Näin ollen Venäjän omat tarpeet puiden suhteen ovat pienet, ja sieltä tuotuna puu ei liene aiheuttanut niin paljon haittaa luonnolle kuin jos se sama määrä olisi hakattu Suomesta. Sitä paitsi venäläinen tapa suhtautua luontoon on suojelevampi kuin suomalainen tapa, jonka mukaan kaikki pidetään niin läpeensä hoidettuna. Venäjällä metsien annetaan olla enemmän luonnontilassa.”
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008698843.html
Lisähakkuiden vastustajat hyökkäsivät heti kommentoimaan. Itse koetan piipittää siellä välissä.
”Hyvä puheenvuoro.
Jos metsänhoidosta ei huolehdita ja metsätalouden käytössä olevan pinta-alan määrä vähenee paljon biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden toteuttamisen vuoksi, jossain vaiheessa teollisuus kohtaa puupulan eikä enää voi laajentua maassamme. Silloin liiketuloksen kasvattamisen keinoksi jää enää jalostusarvon nosto.
Vaihtoehtona olisi metsien kasvun nosto jäljelle jäävällä pinta-alalla, joutomaiden metsittäminen ynnä muut kasvua lisäävät keinot. Puuraaka-aineen vuosia jatkunut halpuuttaminen (pl. kuusitukki) ei kuitenkaan innosta hyvään metsänhoitoon. Metsäsijoittajat laskevat, että heidän korkovaatimuksensa ei täyty ja siirtyvät jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. Tämä sopii kyllä joillekin erityiskohteille ja erirakenteisille turvemaille, mutta ei yleismenetelmäksi.
Jatkuvapeitteisyyteen siirtyminen voisi johtaa metsien kasvun vähenemiseen jopa 50 prosentilla verrattuna nykytasoon. Tässä oletan että maanmuokkaus, jalostettu siemen ja sekametsäisyys parantavat kasvua yhteensä vähintään 25 prosenttia, ja vastaavasti kuusettumista lisävä jatkuvapeitteisyys alentaisi kasvua saman 25 prosenttia nykytasosta.”
Itse kiinnitin huomiota siihen että UPM:n paketissa myönnettiin avohakkuun ja maanmuokkauksen aiheuttama maaperän hiilipäästö. Jos katsotaan kokonaisuutta eli jaksollisen metsän parempaa kasvua verrattuna jatkuvapeitteiseen, pitkän ajan hiilitase on jaksollisessa parempi, siis oletettavasti myös maaperässä. Avohakkuun aikaansaama ylimääräinen karikesyöte maaperään hakattavien puiden latvusten muodossa aiheuttanee sen, että edes lyhyellä aikavälillä maaperä ei ole uudistusvaiheessa useimmiten hiilen lähde vaan nielu.
Varautuminen vääjäämättömään – Tulevan influenssapandemian hallinta Suomessa
Sisältää metsätalouteen ja muuhunkin päätöksentekoon sopivia apuvälineitä:
”Toimintaa ja ajattelua eivät ohjaa vain riskit, joihin voidaan liittää tilastollinen todennäköisyys, vaan myös määrittelemättömämpi epävarmuus”
”Geneerinen, uhkista riippumaton varautuminen vastaa hyvin tulevaan epävarmuuteen niin, että sen tarkkaa muotoa ei välttämättä tarvitse hahmottaa ennalta.”
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/277727/Raisanen_Helmi_Pro_gradu_2018.pdf
Sitä vaan mietin että jos metsämme siirtyvät enenevässä määrin sijoittajille joiden korkovaatimus on liian korkea metsän uudistamisinvestointeihin, miten käy metsävarojemme? Jospa sijoittajat miettisitte tätä, ja metsäteollisuus miettisi vielä uudelleen puun hintapolitiikkaa. Myös voisi miettiä sitä että kaikki tulevaisuuden ennusteet ovat varmasti pielessä koska mm. puun hintaa ei pystytä ennustamaan.
Erkki Tomppo kirjoittaa HS:ssä.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut aikaan huolen energian, ruuan ja metsäteollisuuden raaka-aineen riittävyydestä Suomessa ja Euroopassa.
Vaikka hakkuita Suomessa lisättäisiin aiemmin Venäjältä tuodun raakapuun määrän verran, puuvaranto kasvaisi edelleen. Suomen metsissä on myös paljon ensiharvennusta odottavia metsiä, joista osa on kiireellisiä – siis sellaisia, joissa on jo tullut kasvu- ja tuotostappioita myöhässä olevien harvennusten vuoksi. Näitä sekä kiireellisiä muita harvennuksia ja uudistushakkuita odottavia metsiä on valtakunnan metsien inventoinnin mukaan yhteensä noin 2,3 miljoonaa hehtaaria. Hakkuiden ajallaan tekeminen on panostusta metsien kasvuun ja tulevien hakkuumahdollisuuksien ja metsien hiilinielujen lisäämiseen. Ajallaan tehdyt hakkuut vähentävät tuhoja ja pienentävät luontaista poistumaa. Nyt olisi tilaus näille hakkuille, erityisesti harvennushakkuille.”
