Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos Tolopainen olet lannoittanut varttunutta metsää, rahakasaa on tuonut mahdollisesti jo se että lusto ei ole ohentunut tukkivaltaisessa metsässä.
Juurikin näin. Voimme edetä rauhassa pienin askelin sen verran mihin on varaa. Asiat ovat hieman eri asennossa nyt kaikin puolin kuin kolme viikkoa sitten. Talous otti osumaa ensin koronasta ja nyt sodasta jonka vaikutukset lienevät pitkäaikaiset. En usko että muissakaan EU-maissa tullaan etenemään ennallistamisessa ihan komission toivomassa tahdissa ja olen samaa mieltä siitä että olemme tehneet jo paljon.
Kuulemma puolisuojeltua aluetta on maassamme vähän mutta toisaalta käytämme luonnovarojamme jo monin tavoin kestävästi mikä voidaan lukea puoliksi suojelemiseksi.
Iso kiitos Gla!
Kirje”Ystävämme” TA on ehkä idealisti. Lukenut liikaa Y-järjestöjen sivustoja. Periaatetasolla minäkin ymmärrän ja hyväksyn ajattelun jossa ekologinen kestävyys on ensisijainen ja perusta muulle toiminnalle. Ongelmana on tarpeiden määrällistäminen eli muuttaminen numeroiksi.
Komissio ja Suomen Luontopaneeli ovat nyt esittäneet määristä oman näkemyksensä. Se menee vielä poliittisen mankelin läpi ja voi siinä muuttua ennen kuin se saa ainakaan julkista rahaa. Bd-strategian toteutukseen liittyvät ennallistamispinta-alat ovat valtavan suuria, joten olisi ehkä päästävä ennemminkin täsmätoimien kautta samaa tavoitetta kohti.
Seppo Vuokko kirjoitti että kiireisin tarve korjausliikkeille olisi muualla kuin Suomessa. Ehkä jopa pääosin muualla kuin EU:ssa. Silti tänne luodaan nyt komission voimin maailman tiukimmat ympäristönormit.
Suojelualueita pitäisi verrata kattavasti talousmetsiin, jotta tietäisi ovatko ne meillä tuhoherkempiä. Metsähallitus voisi osata vastata tuohon kysymykseen.
Meillä molemmat lehtikuusen viljelykokeilut onnistuivat Konnevedellä hyvin.
Päivän paras metsäkeskustelu olikin tällä kertaa Hesarin pääkirjoituksen kommenttikentässä: kolme tohtoria peräkkäin ja lopuksi Timppa. Yritin toisessa ketjussa (S. Vuokon mielipide) opettaa kuusen erikoispiirteitä T. Amnellille mutta huonolla menestyksellä. Piti lopuksi antaa se jokaiseen tilanteeseen sopiva vakio-ohje: lue Tapion metsänhoitosuositukset!
En muista onko jaettu mutta hyvä kirjoitus bd-strategiasta.
http://www.luke.fi/blogi/eun-biodiversiteettistrategia-heijastuu-vahvasti-metsien-kayttoon/
Ei ole menetelmä hallinnassa enkä ole väittänytkään omaavani jk-kokemusta vaan teoriaa. Teorian mukaan poimintahakkuu on nuorehkossa metsässä luonnonvastainen tapa: ei luonnossa kuole päällä kasvavia nuoria puita vaan vasta hyvin suuria ja vanhoja. Luonnossa puita kuolee pääasiassa alaharvenemisen kautta (harvennushakkuut) ja toisaalta suurten häiriöiden eli metsätuhojen kautta (avohakkuut). Päällä kasvavat kuolevat kyllä lopulta vanhuuteen jos sitä ennen ei satu tuollainen suuri häiriö. Näitä alueita ovat etupäässä rehevät ja kosteat alueet jotka säästyvät pitkään metsäpaloilta.
Kyllä molemmat vaikuttavat hiilidioksiditaseeseen eli varastoihin, nieluihin sekä ilmakehän pitoisuuksiin. Turpeen poltossa kuitenkin vapautamme veden alla luonnonsuossa olevia varastoja, joita voidaan verrata fossiilisiin energiamuotoihin. Taselaskennassa ei huomioida luonnonsoiden metaanipäästöjä, mikä heikentää turpeen asemaa. Turpeen elinkaarianalyysi osoitti kuitenkin että vaikka se on huonompi polttoaine kuin puu, se on kuitenkin huomattavasti parempi kuin fossiiliset.
Kuten Markku Ollikainen sanoo synttärihaastattelussaan: ensiksi eroon fossiilisista!
