Tässä pidetään kämppä lämpimänä puulla. Vaikka sitä kuluu, huolimatta siitä, että vesi ja saunakin kyseisellä materiaalilla lämmitetään, vain parikymmentä pinomottia asuinpinta-alan aaria kohti, niin siitä huolimatta sitä kuluu sata pinomottia vuodessa. Siinä ja monissa muissakin metsäisissä askareissa sitä nestemäistä hiilivetyä käytetään.

Oksattoman, laadukkaan kuusiraaka-aineen nopea tuottaminen onkin sitten jo korkeampaa matematiikkaa, joka ei onnistu täpertäjiltä, joita kyllä löytyy metlasta, niin että nupit yhteen kalahtelevat. Ja kumahtelevat.

Suurpetojen, erikoisesti suden, joka on pohjoisen havumetsävyöhykkeen ravintoketjun huipulla, liian vähäinen määrä on tuottanut ja tuottaa jatkossa yhä syveneviä ongelmia lähes karvattomalle trooppiselle päiväeläimelle, joka on eksynyt kauas ekologisesta lokerostaan joka on palmun alla ja joka ei ole millään muotoa uhanalainen.

Tässä on kylläkin kysymys jo toteutuneista päätehakkuista. Pelkkiä kylmiä faktoja. Ei mitään väiteltävää.
Metodit, joita olen edelleen kehittänyt, saatan paljastaa tai olla paljastamatta. Riippuu täysin osallistujien asenteista ja käytöksestä.

Totuus on taruakin ihmeellisempi.

Hyvää juhannusta ja pehmeää laskua todellisuuteen lumikkohypoteetikoille peesareineen, vesa ruusilalle peesareineen ja pekka helteelle peesareineen paikkaan nimeltä: ”Know – IT – ALL – ISLE” (The Island of Research).

”Wreck heap of discarted Hypotheses”, heh, heh!

Minun taloudessani luovuttiin huskeista ja jonsseista tietyistä syistä.

Meillä on ollut käytössä kaksi stihlin kombikannua puolenkymmentä vuotta. Kummankin läpi valutetaan kaksitahtiseosta satakunta litraa vuodessa. Toisen nokka alkoi takerrella viiime talvena. Parani oljyämällä, joskus edelleenkin takerrellut, mutta ei nyt kesällä.
Toinen pelannut koko ajan moitteetta.