Etusivu › Keskustelut › derHorst › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 280)
1 2 3 … 24 25 26 27 28
  • derHorst 13.12.2018, 19:16

    Eiköhän sitä ole nyt puun huippuhinnat nähty tässä nousupiikissä. Vähän sama kuin bensan mittarihinnassa: öljyn hinnan nousu siirtyy hintoihin heti, mutta laskussa myydään ensin vanhoja varastoja.

    Surkea on puuntuottajan asema. Teollisuus tulee lobbaamaan rajusti mahdollisia kilpailijoita (uusia sellutehtaita) vastaan mm. ilmastokysymyksellä. Aina syyt tarpeen mukaan.

    Tässä kuitupuun hinnassa ei taida auttaa kuin vienti isossa mittakaavassa. Ehkä joskus päästään balttien kanssa ruotsalaisten ja keskieurooppalaisten reserviksi ja saadaan aina hetkellisesti hyvää hintaa.

    derHorst 11.12.2018, 19:28

    Otsikosta taas vähän harhauduttu, mutta kommentoidaan sitten mistä keskustellaan. Jos ajatellaan puukaupan mittauksen tarkkuutta, niin vähän hölmöä firmoilta olisi sitä isossa mittakaavassa vedättää. Pyöristys mittauslain mahdollistamissa rajoissa firman suuntaan on toki jopa todennäköistä. Mittauksessa ja mittaustiedon käsittelyssä on kuitenkin niin monta osapuolta, että joku vuotaisi suuremmat huijaukset. Toisaalta kuitupuussa ei mitään tarvetta vedättää määrällä, koska hinnasta voidaan aina sopia ainoastaan kolmen osapuolen kesken. Kiinni jäämisestäkään ei varsinaisesti ole haittaa, kun sanktiota ei oikeudenkaan päätöksellä tuommoisesta tule, ja puukauppa käy entiseen tapaan.

    Toinen on tuo laserkeilaus. Varmasti näemme vuosikymmenen sisään sen, että metsän puut ’nähdään’ digitaalisesti jo ennen hakkuuta. Mitä itse kukin tuolla tiedolla sitten haluaakaan tehdä. Mutta kyllä se puukauppatarjousten vertailussa varsin hyvä työkalu olisi, ainakin jos firmakohtainen katkontamatriisi olisi tiedossa.

    Kolmas otsikon mukainen juttu on tuo metsälehden uutisissakin ollut juttu, jossa UPM oli nostanut metsiensä kasvuennustetta. Siinä oli ohimennen mainittu, että yhtiön näkemys on se, että puun reaalihinta jatkaa laskuaan (tosin vähän aiempaa hitaammin). Aika vahvaa näkemystä yhdeltä puukaupan suurimmista osapuolista. Veikkaan että pari muutakin kuitupuun ostajaa yhtyy näkemykseen. Kai se on niin, että ei se puun hinta nouse millään pysyvästi.

    derHorst 9.12.2018, 19:19

    Tarkistelkaa rahaston kulut ja verratkaa metsän keskimääräiseen tuottoon. Johtopäätöksen ei pitäisi olla vaikea.

    derHorst 9.12.2018, 17:26

    Kovasti näyttää keskusteluketju menneen epäilyksi vallitsevista puukauppatavoista. Niille on varmasti paikkansa, mutta oma keskusteluketju olisi hyvä avata siihen. Kovin paljon itse aiheeseen ei ole uutta viennin lisäksi löytynyt.

    Nyt olisi kiinalaisilla tuhannen taalan paikka vetäistä pystyyn ’metsänomistajien osuuskunta’ tai osakeyhtiö, rahoittaa 51 prosenttia firmasta ja alkaa pohjoissuomalaiseksi / kainuulaiseksi sellutehtailijaksi. Lupaisivat omistajille takuuhinnan kuidulle, niin kauppa kävisi ilman suurempia ponnisteluja. Ja tuon hinnan eron vallitsevaan ei tarvitsisi kovin iso olla, +10-20 % ja kauppa kävisi.

    Se saattaisi olla tilanne, jossa kolme suurta rosvoa alkaisivat puolustaa puumarkkinaa jonkinlaisella hinnannousulla.

    derHorst 7.12.2018, 10:56

    Kyllä lakisääteisistä velvoitteista täytyy huolehtia, mutta eläkemaksu kuuluisi vain työn osalta tässä. Mitä tekemistä hehtaareilla on? Jos omistat kasvatusmetsää, niin eipä tuolla taida töitä kauheasti olla. Taimikot erikseen. Iso periaatteellinen kysymys.

    Jos laki ollut voimassa vuosituhannen alusta, niin miksi isompien ikäluokkien maksujen kanssa vitkuteltiin? Kassavajetta paikataan pienillä ikäluokilla. Kyllä tällä tulee olemaan iso merkitys kaupunkilaisten metsänomistushalukkuuteen.

    derHorst 7.12.2018, 07:18

    Jean S edellä kiteyttikin omat ajatukseni. Itseni pitäisi maksaa tuota noin 30 vuotta. Maksan kuitenkin työeläkemaksua palkkatyötä ja vähän joskus yeliäkin. Miksi kolmas maksu metsätiloista, jotka on hankittu sijoituksena turvaamaan tulevaa eläkeaikaa?

    En tämän ikäluokan edustajien tavoin kauheasti usko eläkejärjestelmän kestävyyteen. Maksuja menee, mutta tuskin edes nykyisenkaltaista vastinetta noille rahoille saa: eläkeikään tulevia on vain niin paljon ennen omaa vuoroa. Tuon takia olen varautunut pikku hiljaa asunto-, metsä- ja osakesijoituksilla. Siis sijoituksilla.

    Kun myel perustuu pinta-alaan, niin eihän siinä ole järkeä, jos metsässä ei työskentele. Ei minkäännäköistä. Jean S:n vertaus muihin sijoitusmuotoihin oli osuva. Tuon takia metsäomaisuutta tulee järjestellä niin, että maksuvelvollisuudesta pääsee. Onneksi sen sentään on helppoa. Kustannuksena tuota pidän, koska en usko saavani sieltä mitään koskaan takaisin. Pystyn tekemään maksun määrällä merkittävästi korkeampaa tuottoa toisaalla.

    derHorst 6.12.2018, 19:00

    Veikkaisin tämän lisäävän erilaisia omistusjärjestelyjä. Isoja tiloja yhtiöitetään, pienempiä siirretään sopivasti seuraaville sukupolville ja jotakin myydäänkin. Ihminen on kekseliäs, kun kustannuksia halutaan pienentää. Joka tapauksessa tulee vähentämään metsän kiinnostavuutta sellaisten henkilöiden sijoituskohteena, jotka hoitavat eläkkeensä jotakin muuta kautta.

    Kun metsänhoitomaksusta päästiin, niin sitten tämä. Kyllä metsänomistajatkin tarvitsisivat jonkun edunvalvojan.

    derHorst 4.12.2018, 18:48

    Tässä hommassa on nyt kolme pointtia kuin entisellä pääministerillä, joita ei lausuta ääneen tai ihmetyttää:

    1. Maanviljelijöiden kappalemäärä on vähentynyt rajusti ja laskusuunta jatkunee. Isot tilat alkavat olla osakeyhtiöitä. Tämä aiheuttaa katoa myel-maksujen maksajissa ja lisää maksajia pitäisi realisoituville eläkkeille saada. MTKn metsäpuolen jäsenet ovat hyvä maksajan jatke.

    2. Valtiovarainministeriössä lasketaan euroja tarkkaan. Valtion osuutta maatalouden eläkemaksajana ei haluta lisätä. Ja onhan tuo valtion maksuosuus yhdenlainen maataloustuki historian havinoista, joten täyttäneekö EU-aikana ihan kaikkia taiteen sääntöjä. Jos valtio ei laita rahaa lisää, niin isoja ongelmia tulevaisuudessa.

    3. Metsää pidetään verotuksen puolella sijoituksena. Siksi pääoma- eikä esim. yritysverotus. Myel-maksu ei pidäkään metsää sijoituksena, vaan työpaikkana. Koettaisivat nyt päättää.

    Tosiasia on, että eläkevakuutusyhtiöllä on kulunsa. Ja ne eivät ole ihan pienet. Sama raha kuin eläkemaksuihin menee, tuottaa kansainvälisessä indeksirahastossa pienillä kuluilla takuulla enemmän. Palkansaajalle tai yel-maksua maksavalle myelilstä ei hyötyä ole, varsinkaan progressiivisesta verotuksesta johtuen. Ja muistetaan myös se, että valtio ei ole verotuksen sääntöjen jatkuvan muuttamisen takia se kaikista luotettavin osapuoli näissä eläkevakuutusasioissa.

    Ei jatkoon.

    derHorst 2.12.2018, 18:58

    Ajatuksia näyttää jo löytyneen: energiapuukäyttö, kuitupuun määrän minimointi ensiharvennuksia aikaistamalla ja vienti. Ainakin nopeasti läpikäytynä. Joka tapauksessa jotakin kautta kilpailevaa käyttöä tarvitaan.

    Jos tarkastelee kahta ensimmäistä, niin kuitupuun energiakäyttöä vastaan metsäteollisuus on lobannut ankarasti. Mistäköhän johtuisi? Kilpailua ei haluta. Ensiharvennuksia on taas lobattu kovasti myöhennettäväksi. Tuo on loogista firmojen ja korjuu-urakoitsijoiden kannalta. Mutta samalla metsänomistaja menettää suuren osan puun kasvun parhaita vuosia kuitupuun kasvattamiselle.

    Vientiä harrastetaan ainakin pohjoisessa ja länsirannikolla, mutta isossa mittakaavassa Eurooppaan ei taida olla hankkeita. Ei mahdottomuus, että joskus reaalisoitusikin näillä hinnoilla. Se olisi Suomessa melkoinen takapakki kohti siirtomaataloutta, ainakin henkisessä mielessä.

    Tällä kuitupuun hintakehityksellä risukot jäävät hoitamatta ja sitten itketään valtiota apuun myös teollisuuden puolelta. Ei kannattaisi kokonaan tappaa metsänomistajankaan kannattavuutta. Ei urakoitsijoitakaan isossa mittakaavassa konkurssiin päästetä, muuten loppuu pitemmän päälle puut tehtaalta. Sama kannattaisi pitää mielessä metsänomistajien kanssa.

    derHorst 2.12.2018, 11:35

    Eipä se oikeastaan ole rahastoyhtiön (esim. pankki tai pankkiiriliike) ongelma puun tai metsien hinnan lasku. Se on puhtaasti rahasto-osuuksien omistajien ongelma. Hallintopalkkiot juoksevat rahastoyhtiölle vaikka maailman tappiin. Eri asia saako rahasto-osuuksien omistajat osuuksiaan realisoitua jossakin järkevässä ajassa. Jos rahasto on pörssilistattu, niin menehän osuus kaupaksi, mutta hinta voi olla tosi huono. Jos taas ei ole pörssilistattu, niin ei välttämättä mene kaupaksi ennen kuin sen takana oleva metsäomaisuus on saatu kaupaksi ja sittenkin hinta voi kulujen jälkeen olla tosi huono.

    Metsärahastoja on kaupattu vähän kuin metsänomistamisena. Mutta aika kaukana ne ovat toisistaan.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 280)
1 2 3 … 24 25 26 27 28